Lue keskustelun säännöt.
Käykö teille välillä niin että joudutte hetken miettimään mikä kuukausi tai vuodenaika on?
30.09.2025 |
Minulle käy välillä, jotenkin ajattelin äsken että on alkukevät.
Kommentit (16)
Ei. Eläkeläisellä ehkä voi löydä noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tuon tuosta. Aina olen ollut hajamielinen. Viikonpäivät menee vielä helpommin sekaisin... mutta joskus myös vuodenaika. Ei onneksi pitkäksi aikaa, tajuan sentään itse nopeasti että eikun, onkin syksy, vaikka hetki sitten ajattelin että onpa paljon lintuja, pesiikö ne jo. Tms.
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuon tuosta. Aina olen ollut hajamielinen. Viikonpäivät menee vielä helpommin sekaisin... mutta joskus myös vuodenaika. Ei onneksi pitkäksi aikaa, tajuan sentään itse nopeasti että eikun, onkin syksy, vaikka hetki sitten ajattelin että onpa paljon lintuja, pesiikö ne jo. Tms.
Tuo ei ole mitään normaalia hajamielisyyttä. Dementia tai joku muu aivosairaus. Järkky miten ihmiset on niin sairaudentunnottomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Minä olen hyvin paljon omiin ajatuksiin uppuotuneena ja sieltä havahtuessa sitten saatan hetken olla väärässä vuodenajassa. Se menee nopeasti ohi. Varmaan ihan vaaratonta. Arkihan rullaa aina vaan samanlaisena sisätiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Käy! Luulin että olen ainut.
Mulla on ollut viimeisen vuoden ajantaju aivan sekaisin. Siis ei vuorokausitasolla vaan tiedän varmaan vartin tarkkuudella paljon kello on vaikken sitä olisi katsonut aikoihin, mutta viikot on ihan yhtä puuroa eikä päivät juurikaan eroa toisistaan ja kevätkin humahti vaan johonkin. Nyt sitten tänään viimeksi kummastelin avausta, että miten syyskuu meni ja piti ihan avata kalenteri ja kauhistua että huomenna on jo lokakuun eka.
Mihin meni kesä? Alkusyksy? Itsellä on enemmänkin fiilis, että oltaisiin jossain huhtikuulla ja pian olisi vappu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä käy. Ja varsinkin elokuvista tullessa havahtuu, ai nyt onkin tämä vuodenaika.
Käy. Hyvä, että muillakin. Just tänään mietin, että koululaisten syysloma on kohta. Mitä ihmettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuon tuosta. Aina olen ollut hajamielinen. Viikonpäivät menee vielä helpommin sekaisin... mutta joskus myös vuodenaika. Ei onneksi pitkäksi aikaa, tajuan sentään itse nopeasti että eikun, onkin syksy, vaikka hetki sitten ajattelin että onpa paljon lintuja, pesiikö ne jo. Tms.
Tuo ei ole mitään normaalia hajamielisyyttä. Dementia tai joku muu aivosairaus. Järkky miten ihmiset on niin sairaudentunnottomia.
Järkkyä että ihmiset luulee kaikkien muiden olevan samanlaisia kuin he.
Mulla tuskin on ollut dementiaa ala-asteikäisestä asti. Olen ihan aina ollut hajamielinen. Siis todella unohtelevainen. Suvussa on muitakin hötöpäitä. Olen kuullut että se voisi tarkoittaa jotain kirjaindiagnoosia, mutta JÄRKKYÄ miten olen niin SAIRAUDENTUNNOTON että en mene hakemaan kirjaindiagnooseja. Olen pärjännyt elämässäni varsin hyvin, hajamielisyydestäni huolimatta, en viitsi kehua tarkemmin vaikka anonyymejä ollaankin. :)
On se järkkyä! :D
Vierailija kirjoitti:
Ei. Eläkeläisellä ehkä voi löydä noin.
Ei ainakaan minulle. Tiedän mikä vuosi, kuukausi, viikko, päivä ja tunti on menossa.
Tiedän myös missä maassa asun ja kuka on Suomen presidentti. Osaan myös laskea, kirjoittaa ja lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syksyllä en halua uskoa, että se pimeys ja loskaa on kohta täällä ja odottelen vielä 20 asteen lämpöä ja valoisia iltoja. Viikonpäivät on ihan sekaisin kun useimmin vapaat on viikolla.
Luonnossa jos liikkuu paljon niin voi kokea jonkin toisen vuodenajan tunnelman, ehkä se tulee taivaanrannan väreistä, ainakin keväisin on sellainen tietty kylmähkö kuulaus mitä ei oikeastaan muina vuodenaikoina ole. Että senlaatuista muistumaa.
Eniten häikkää tulee kellojen siirtelystä, varsinkin nyt syksyllä, jotenkin vaan takkuaa sen jälkeen pari viikkoa, sekoittaa enempi kuin sen tunnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän mikä päivän numero on mutta en tiedä mikä viikonpäivä on. Sillä viikonpäivällä ei ole enää merkitystä.
Kun on eläkkeellä ja nukkuu milloin sattuu ja lukee paljon kirjoja, niin välillä ei meinaa tajuta kenen elämää elää milloinkin.
No ei. Ei käy sentään noin. Viikolla tosin voi käydä näin eläkkeellä, ettei oikein tiedä oisko tiistai vai keskiviikko. Hetken pohdinnan jälkeen sen sitten tietää taas.