Mitä olettaa naisesta jolle isä tärkein? Entä miehestä jolle äiti tärkein?

läheinen suhde isään voi antaa naiselle vahvan itsetunnon ja luottamuksen miehiin, mutta samalla voi syntyä riski isäkeskeisyydestä tai vaikeudesta irrottautua liiallisesta turvasta.

 

sama kai mieheen.

Nainen, jolle isä on tärkein, on usein kasvanut turvallisessa ja luottavaisessa kiintymyssuhteessa. Läheinen suhde isään voi vahvistaa hänen itsevarmuuttaan ja rohkeuttaan sekä antaa mallin luottaa miehiin. Hän saattaa olla avoin ja kykenevä käymään syvällisiä keskusteluja, koska on oppinut tunteiden jakamisen mallin isältään.

Toisaalta hän saattaa tukeutua isäänsä liiankin paljon ja kokea vaikeuksia täysin itsenäisen identiteetin rakentamisessa. Jos suhde äitiin on ollut etäisempi, hänellä voi olla haasteita samaistua naiseuteen äidin kautta. Lisäksi nainen saattaa odottaa kumppanilta samaa tukea ja hyväksyntää, jota hän on saanut isältään, mikä voi joskus aiheuttaa pettymyksiä.

Nainen, jolle isä on tärkein: Hän kasvaa usein itsevarmaksi ja riippumattomaksi, mutta samalla tuntee syvää turvallisuutta ja kykyä luottaa miehiin. Hän oppii arvostamaan emotionaalista avoimuutta ja kykenee käymään merkityksellisiä keskusteluja. Hän saattaa kuitenkin joskus tukeutua liiaksi muihin, erityisesti kumppaniinsa, ja hakea heissä samaa hyväksyntää, jota on saanut isältään.

Mies, jolle äiti on tärkein: Hän kasvaa usein tunteelliseksi ja hoivaavaksi, kyvykkääksi ilmaisemaan omia tunteitaan ja muodostamaan läheisiä ihmissuhteita. Hän voi olla vastuullinen ja empaattinen, mutta toisinaan riippuvainen äidin tuesta ja ohjauksesta. Hän saattaa myös etsiä kumppanilta samaa huolenpitoa ja hyväksyntää, jota on saanut äidiltään.

Miksi mietit tuollaista sontaa?

En tiedä. Ei sillä mitään väliä ole. Jollekin joku ihmissuhde toimii paremmin ja toinen ei toimi ihan niin hyvin. Voihan toinen vanhempi olla katkeromyrkky ja toinen ystävällisempi tavallaan. Tietysti voi olla vierasta että joku nainen roikkuu isässä, jos itse roikkuu äidissä ja näkee oman näkökulman vain. Ellei kumpikin vanhempi ole hieman hankala.

Sitä että heillä on läheiset välit. Mitä muutakaan?

Mitäkö olettaa? Arjessa kulkee kuin lempeä kompassi, itsenäinen mutta herkkyydessään tarkkaavaisesti muita kuunteleva. Kantaa vastuunsa huolellisesti ja osaa vaalia läheisiään, mutta sydämessään kaipaa ajoittain vahvaa tukea ja vahvistusta, aivan kuten on tottunut saamaan isältään. Parisuhteessa on lämmin ja avoin, valmis jakamaan ajatuksensa ja tunteensa syvällisesti. Hän etsii kumppanista samanlaista hyväksyntää ja turvaa, jota isältään sai, ja arvostaa ymmärtäväistä ja läheistä rinnalla kulkijaa. Silti hän tarvitsee tilaa olla oma itsensä, sillä juuri siinä piilee hänen vahvuutensa ja ainutlaatuisuutensa.

Sama miehestä!

Ok jollekin pari-kolmekymppiselle, mutta ei enää keski-ikäiselle. Jossain vaiheessa pitää päästää irti. Tarve voi lähteä myös vanhemmasta ja sille pitää asettaa rajat. Läheisessä suhteessa on kyseessä yleensä vanhojen menetettyjen aikojen hyvitys tai pitkäksi venähtänyt lapsuus. Kumpikin on yhtä huono asia. Mennyttä ei voi saada takaisin ja joskus pitää päästää irti.

Vanhempi ei voi koskaan mennä kumppanin eli sen oman perheen, oli lapsia tai ei, yli. Vanhempi kuuluu aina sillä tavalla menneisyyteen. Vaikka aikuinenkin on aina jonkun lapsi, ei ole sen perheen lapsi enää.

Minun isäni oli ihana rauhallinen mies, joka oli oikeassa aika monen asian suhteen. Hänellä oli oikein osuvia elämänohjeita.

Äitini olikin sitten toista maata, reppana.

Isä oli minulle aina oikea tuki ja turva. Jokaisella pitäisi olla sellainen isä.

Vierailija kirjoitti:

Ok jollekin pari-kolmekymppiselle, mutta ei enää keski-ikäiselle. Jossain vaiheessa pitää päästää irti. Tarve voi lähteä myös vanhemmasta ja sille pitää asettaa rajat. Läheisessä suhteessa on kyseessä yleensä vanhojen menetettyjen aikojen hyvitys tai pitkäksi venähtänyt lapsuus. Kumpikin on yhtä huono asia. Mennyttä ei voi saada takaisin ja joskus pitää päästää irti.

Vanhempi ei voi koskaan mennä kumppanin eli sen oman perheen, oli lapsia tai ei, yli. Vanhempi kuuluu aina sillä tavalla menneisyyteen. Vaikka aikuinenkin on aina jonkun lapsi, ei ole sen perheen lapsi enää.

Aina se lapsi kuitenkin on tärkein vanhemmilleen. Olivat he lapsia tai aikuisia.

Kuulostaa siltä, että kumppanin on hankala täyttää roolia.

Olen tuollainen tytär. Mitä siitä?

Tiedän vain, että niillä naisilla, jotka tykkäävät vanhemmista miehistä, on usein erittäin hyvät välit isäänsä. Eli päinvastoin kuin mitä daddy issues-klisee yleensä väittää.