Jos Suomen presidentiksi valittaisiin ampiainen

Tilannekuva

Valinta Suomen presidentiksi, joka on kirjaimellisesti ampiainen, on käytännössä absurdi skenaario eikä perustuslainmukainen tapaus. Kuvitellaan kuitenkin huvin vuoksi vaihtoehtoinen todellisuus, jossa ampiainen valitaan ja yhteiskunta yrittää toimia sen ympärillä.

Laillinen ja toiminnallinen päättäminen

Presidentin tehtävät jäävät täyttämättä käytännössä. Ampiainen ei voi tehdä ihmisten vaatimia oikeustoimia, allekirjoittaa asiakirjoja tai osallistua valtiollisiin neuvotteluihin.

Valtiovallan virallisista toiminnoista vastaa substituutti. Käytännössä tasavallan presidentin tehtävät hoitaisiin ministeriön, pääministerin tai valtioneuvoston varajärjestelyjen kautta, ja oikeustoimet toteutettaisiin ihmisedustajan nimissä.

Perustuslain seuraukset otetaan vakavasti. Jos tilanne nähtäisiin pätevyysongelmana, korkein oikeus ja perustuslakiasiantuntijat puuttuisivat asiaan ja vaatisivat korjausta lailliselle järjestelylle.

Politiikka ja hallinto

Presidentin symbolinen rooli kasvaa mediashown vuoksi. Ampiaista käytetään symbolina ja huomiota herättävänä kuviona kampanjoinnissa ja julkisessa keskustelussa.

Käytännön päätökset tehdään olemassa olevilla ihmisviranomaisilla. Ulkopolitiikkaa, puolustusasioita ja asetusten vahvistamista hoitavat henkilöt, joilla on laillinen toimivalta.

Mahdolliset lakimuutokset ja ennakkotapaukset syntyvät. Tilanne synnyttää juridisia keskusteluja siitä, miten henkilöyys ja kyvykkyys määritellään lainsäädännössä.

Kansan- ja medianreaktiot

Keskustelu polarisoituu nopeasti. Osa näkee valinnan protestina, osa performanssitaiteena ja osa ympäristöaktivismina.

Kansainvälinen huomio kasvaa. Medianäkyvyys ja huomiota herättävä pr-tilanne voivat tuoda jalansijaa Suomen näkyvyydelle maailmalla.

Turvallisuuskysymykset korostuvat. Ampiaisen suojelu, eläinlainsäädännön soveltaminen ja yleisöturvallisuus nousevat käytännön kysymyksiksi.

Symbolinen ja käytännöllinen vaikutus ympäristöpolitiikkaan

Poliittinen keskustelu siirtyy luontoon ja pölyttäjiin. Ampiaisen "presidenttiys" johtaa todennäköisesti lisääntyneeseen julkiseen huomiolle pölyttäjien suojeluun ja biodiversiteettiin liittyviin kysymyksiin.

Lainsäädäntöpaine siirtyy ympäristöön. Julkinen paine voi vauhdittaa suojelutoimia ja tutkimusrahoitusta pölyttäjäpopulaatioille.

Lopputulema

Käytännössä ampiainen ei voi toimia presidenttinä. Hallinto ja lainvalvonta järjestäisivät tilalle laillisen, ihmisestä muodostuvan ratkaisun.

Tilanne johtaisi merkittävään symboliseen ja poliittiseen keskusteluun. Vaikutukset olisivat ennen kaikkea viestinnällisiä ja mahdollisesti myönteisiä pölyttäjä- ja ympäristötietoisuuden kasvun kannalta.