Pentulive 2025 official, englanninspringelspanielit.<3

Murulla ilmeisesti maitoa tulee nyt hyvin. Ilmeisesti lisäravintoa ei ole nyt tarvinnut antaa.

Vierailija kirjoitti:

Ketjun otsikko on pentuliven 2025

🤦

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka olette teettäneet koiralla pennut: onko tavallista, että emokoira läähättää, melkein huohottaa noin paljon ja hengittää raskaasti? Vai onko syynä kun noin suuri pentue? Onkohan kipuja vai mistä johtuu?

Kaikki pentuliven emot ovat läähättäneet. Labbisten emo Akka sai jotain lääkitystä kalkkishokkiin tms. ja bordercollieiden Loimu sai kipulääkettä. Ilmeisesti tekijöitä on paljon ja syyt vaihtelevat. Kipuja on varmasti ja ihan peruskatselijana arvaan, että antavat tarvittaessa lääkettä, tarvittaessa vievät eläinlääkäriin. Tuossa kameran edessä on arvokas lasti, ei yksikään kunnon kasvattaja halua menettää emoa tai pentuja.

Kiitos vastauksesta. Olen tuo kysyjä. En tarkoittanut, että kasvattaja löisi laimin tai olisi hoidon puutetta. En vain ole koskaan nähnyt noin pieniä pentuja emoineen, ja voimakas läähätys ja raskas hengitys yllätti kun ei ole enää synnytystilanne. Ei missään tapauksessa ollut moite mielessä.

Nämä 2 pentua imevät niin pontevasti, että muille tuskin jää mitään.

Tää kasvattaja lienee nähnyt synnytyksiä vähän enemmänkin ja niistä selviytymistä. Omien lasten lisäksi on siellä hevosia, lampaita..noh kanoja..mitä lienee ID

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka olette teettäneet koiralla pennut: onko tavallista, että emokoira läähättää, melkein huohottaa noin paljon ja hengittää raskaasti? Vai onko syynä kun noin suuri pentue? Onkohan kipuja vai mistä johtuu?

Kaikki pentuliven emot ovat läähättäneet. Labbisten emo Akka sai jotain lääkitystä kalkkishokkiin tms. ja bordercollieiden Loimu sai kipulääkettä. Ilmeisesti tekijöitä on paljon ja syyt vaihtelevat. Kipuja on varmasti ja ihan peruskatselijana arvaan, että antavat tarvittaessa lääkettä, tarvittaessa vievät eläinlääkäriin. Tuossa kameran edessä on arvokas lasti, ei yksikään kunnon kasvattaja halua menettää emoa tai pentuja.

Kiitos vastauksesta. Olen tuo kysyjä. En tarkoittanut, että kasvattaja löisi laimin tai olisi hoidon puutetta. En vain ole koskaan nähnyt noin pieniä pentuja emoine

Empaattiselle ihmiselle pentulive on kuin jännäri, jota seuraa sydän kurkussa :D

Alkukantaisten rotujen emot eivät kohtele pentujaan sen kummemmin kuin pidemmälle jalostettujen rotujen emot. Tämä yleistys eli yksilöllisiä eroja on. 

Ajatella että kaikki leijonat, tiikerit, sudet..luonnossa synnyttää ihan yksinään. Ja useimmiten ne vaan selviää. Monet emot joutuu hankkimaan siinä samalla omankin ruokansa.

Vierailija kirjoitti:

Nämä 2 pentua imevät niin pontevasti, että muille tuskin jää mitään.

Ilmankos muut vikisevät kun joutuvat lutkuttamaan tyhjää tissiä 😁

Vierailija kirjoitti:

Ajatella että kaikki leijonat, tiikerit, sudet..luonnossa synnyttää ihan yksinään. Ja useimmiten ne vaan selviää. Monet emot joutuu hankkimaan siinä samalla omankin ruokansa.

Luonto-ohjelmia en välillä pysty edes katsomaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson pentuliveä ekaa kertaa. En ole edes varsinaisesti "koiraihminen" enkä tiedä miksi edes avasin pentuliven tälläkään kertaa. Nyt oon kuitenkin jotenkin ihan koukussa. Oon erityisesti aivan hurmaantunut tuohon Muruun, on jotenkin aivan ihana äiskä. Onko koirat yleensäkin luontaisesti noin kärsivällisiä ja välittävän oloisia emoja vai onko Muru poikkeuksellinen yksilö? 

Whipets Sini ja bortsu Loimu olivat helliä äitejä, mutta shiba Möpsö tyyliä Justiina. Ekaa kautta en katsonut kuin satunnaisesti kun en pitänyt kasvattajan tyylistä pitää emo ja pennut tiukasti pentuboxissa. Samaa olen harmikseni nähnyt niillä kasvattajilla joilla erillinen kennelrakennus ja koirat elävät lähinnä omissa oloissaan ja tarhassa. 

Jos olisit katsonut enemmän olisit huomannut että emo eli Akka vietti paljon aikaa poissa pesästä, sitä enemmän mitä isommiksi pennut kasvoivat. Ihan samalla tavalla kuin kaikilla jatkokausillakin. Akka oli myös äärimmäisen tykästynyt kasvattajaan, sitä oli ilo katsoa. Selvästi siis oli tyytyväinen oloihinsa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson pentuliveä ekaa kertaa. En ole edes varsinaisesti "koiraihminen" enkä tiedä miksi edes avasin pentuliven tälläkään kertaa. Nyt oon kuitenkin jotenkin ihan koukussa. Oon erityisesti aivan hurmaantunut tuohon Muruun, on jotenkin aivan ihana äiskä. Onko koirat yleensäkin luontaisesti noin kärsivällisiä ja välittävän oloisia emoja vai onko Muru poikkeuksellinen yksilö? 

Whipets Sini ja bortsu Loimu olivat helliä äitejä, mutta shiba Möpsö tyyliä Justiina. Ekaa kautta en katsonut kuin satunnaisesti kun en pitänyt kasvattajan tyylistä pitää emo ja pennut tiukasti pentuboxissa. Samaa olen harmikseni nähnyt niillä kasvattajilla joilla erillinen kennelrakennus ja koirat elävät lähinnä omissa oloissaan ja tarhassa. 

kyllä möpsökin oli hellä emo ja muutenkin hyvä emo. Ei koskaan vahingoittanut pentujaan. möpsö kommunikoi enemmän haukahduksilla: se ei tee emosta ei-hellää. 

Vierailija kirjoitti:

Ja miettikää, että osa roduista niin sairaita, ettei ole yhtään tervettä yksilöä.  Mun on tosi vaikea ymmärtää miksi tähän ei puututa.

YLE:Osassa lyhytkuonoisia rotuja ei ole enää yhtään perimältään tervettä koiraa

https://yle.fi/a/3-11009855

nuo spanielitkin on oikeastaan jo jalostettu liiaksi korvien pituuden suhteen. Liian pitkät korvatkin aiheuttavat nimittäin koirille terveysriskejä. Eilen itse ajattelin, että jos kasvattaisin spanieleita, niin varmaan yrittäisin jalostaa mahdollisimman lyhytkorvaisia pentuja. 

Tuosta pentujen tunnistamisesta niin miettikääpäs jos tuolla olisi nyt 11 dalmatialaisen pentua 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson pentuliveä ekaa kertaa. En ole edes varsinaisesti "koiraihminen" enkä tiedä miksi edes avasin pentuliven tälläkään kertaa. Nyt oon kuitenkin jotenkin ihan koukussa. Oon erityisesti aivan hurmaantunut tuohon Muruun, on jotenkin aivan ihana äiskä. Onko koirat yleensäkin luontaisesti noin kärsivällisiä ja välittävän oloisia emoja vai onko Muru poikkeuksellinen yksilö? 

Whipets Sini ja bortsu Loimu olivat helliä äitejä, mutta shiba Möpsö tyyliä Justiina. Ekaa kautta en katsonut kuin satunnaisesti kun en pitänyt kasvattajan tyylistä pitää emo ja pennut tiukasti pentuboxissa. Samaa olen harmikseni nähnyt niillä kasvattajilla joilla erillinen kennelrakennus ja koirat elävät lähinnä omissa oloissaan ja tarhassa. 

Jos olisit katsonut enemmän olisit huomannut että emo eli Akka vietti paljon aikaa poissa pesästä, sitä enemmän mitä isommiksi pennut kasvoivat. Ihan samalla tavalla kuin kaikilla jatkokausillakin. Akka oli myös äärimmäisen tykästynyt kasvattajaan, sitä oli ilo katsoa. Selvästi siis oli tyytyväinen oloihinsa

Akkaahan ei päästetty ruokkimaan pentuja enää sen jälkeen kun pennut oli jo isompia ja huomattiin, että oli niistä niin huolehtivainen, että oksensi omankin ruokansa pennuille eikä siksi saanut itse riittävästi ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katson pentuliveä ekaa kertaa. En ole edes varsinaisesti "koiraihminen" enkä tiedä miksi edes avasin pentuliven tälläkään kertaa. Nyt oon kuitenkin jotenkin ihan koukussa. Oon erityisesti aivan hurmaantunut tuohon Muruun, on jotenkin aivan ihana äiskä. Onko koirat yleensäkin luontaisesti noin kärsivällisiä ja välittävän oloisia emoja vai onko Muru poikkeuksellinen yksilö? 

Ovat erilaisia jo lähtökohtaisesti ja käyttäytyvät pentujen luonteen mukaan eri lailla eri pentuja kohtaan ja eri lailla eri kehitysvaiheissa. Se oli kerrassaan karseaa katsottavaa, kun Shibaäiti veteli yhtä pennuista lattialla (pennun pää oli emon suussa). Muut eivät ole olleet niin raakoja. Mutta jos joku päivä pentu on emon suussa, niin ei se aio syödä sitä. En kyllä vieläkään tajua mitä sokean ja kuuron pennun pitäisi oppia tuosta, koska eihän se tiedä mitä se teki. Se tuntee vain olevansa

en muista tuollaista kohtausta. möpsö myös pelasti yhden pentunsa hengen. pentu oli tukehtumassa jostain lelusta irronneeseen pitkään lankaan ja möpsä itsenäisesti otti sen langan pois pennun suusta. Satuin juuri silloin katsomaan lähetystä ja ihastelin miten fiksusti emo osasi toimia ja ennenkaikkea sitä miten fiksusti emo osasi nähdä, että pennulla oli joku hätätila. 

Saakohan tuo pikkuisin noista nyt mitään ruokaa? On jo vähintään puolet ja enemmänkin pienempi kuin nuo isot, jotka notkuvat nisillä koko ajan.

Joidenkin emojen kanssahan voi tulla tosiaan ongelmaa että eivät millään lähtisi pois laatikosta vaan huolehtivat ihan koko ajan pennuistaan. Jopa pissalle vaikea mennä aluksi varsinkin.

Vierailija kirjoitti:

Saakohan tuo pikkuisin noista nyt mitään ruokaa? On jo vähintään puolet ja enemmänkin pienempi kuin nuo isot, jotka notkuvat nisillä koko ajan.

Oli syntyessään jo puolet pienempi. Kyllä varmasti kasvattaja joukkoineen valvoo ja siirtelee pienimpiä nisille useammin

Vierailija kirjoitti:

Pentuja taitaa olla enemmän mitä nisiä emolla. Onko nämä pennut jaettu kahteen joukkoon jotka ruokailevat eri aikaan? Tälläinen käytäntö on momesti silloin jos on suuri pentue. En ole katsonut tätä vielä juurikaan joten en tiedä miten on.

ei näytä olevan jaettu, mutta se mitä olen itse seuranut liveä, niin pennut ihan luontaisesti näyttävät ruokailevan eri aikoihin ja näin luontaisesti nisätkin sitten riittää: aina jtkut pennut nimittäin näyttävät olevan tiukasti maitokoomassa nukkumassa, kun toiset ovat maitobaarissa työn touhussa.