Rahaton, luottotiedoton, kaksi lasta. Miesystävä kävi päälle. Mistä ihmeestä meille kämppä? Pelkään sekoavani
Ei käynyt pahasti, mutta sen verran mies riehui että en jää enää lasten kanssa tähän. Mistä ihmeestä saan meille vuokra-asunnon ilman luottotietoja? Yritystoiminta meni pieleen kun terveys petti, jonkin verran vielä ulosotossa ja siellä myös kaksi vuokravelkaa. Vuokrien ulosottoon päästäminen oli järjettömän typerää, mutta siinä hetkessä tuntuivat ainoalta oikealta ratkaisulta. Sille en mahda enää mitään muuta kuin kärsiä seuraukset.
Onko tässä nyt ainoa ratkaisu kunnan kerrostaloasunto, johon sossusta saisi takuuvuokran maksusitoumuksen? Säästöjä ei tietenkään ole, eikä mitään muutakaan omaisuutta. Terveys yhä sillä tolalla, että en tiedä milloin pääsen töihin, liekö ikinä. Ja taitaa nuo asuntojen hintojen rajat olla sellaisia, että kaksioon pitää vaan mahtua? Lapset alakouluikäisiä.
Säästäkää mut ilkeilyltä kiitos.
Kommentit (25)
Ensimmäiseksi turvakotiin. Siellä saat neuvontaa.
Turvakodin kautta, jos et muuten saa. Ota yhteys kunnan sossuun.
Voi sua. Soita sossuun heti aamusta.
Voit myös vain soittaa turvakotiin ja kysellä neuvoja. Sieltä voi joku vinkata myös sossuille, että soittelet heille. Laittavat jonon nokille.
Kaksiossa pärjää hyvin, lapset jakavat makkarin ja nukut itse olohuoneessa. Näin tein itsekin ja hyvin meni.
korjaus. et ole luottoTIEDOTON. Takuulla sinusta löytyy luottoTIEDOT. Ne tiedot KERTOVAT että olet luottoKELVOTON.
Turvakotiin ja rikosilmoitus, jos on jotain jälkiä jäänyt, lääkäriin myös
Vierailija kirjoitti:
Voit myös vain soittaa turvakotiin ja kysellä neuvoja. Sieltä voi joku vinkata myös sossuille, että soittelet heille. Laittavat jonon nokille.
Selvästikään et tiedä kuinka systeemi toimii
Vinkki vähän pidemmälle tulevaisuuteen: opeta lapsillesi, etteivät koskaan itse jää esim. taloudellisesti riippuvaiseksi toisesta ihmisestä.
vieraannutit lasten isän, koska häntä kiinnosti lapset, eikä sun jutut?
Kunnan vuokra-asunnoilla on turhaan huono maine. Nythän on pääasia että saat itsellesi ja lapsillesi kodin. Voit pitää sitä pakon sanelemana välivaiheena. Kun se on järjestyksessä, paniikki helpottaa ja kykenet pikkuhiljaa saattamaan muutkin asiat järjestykseen. Älä sekoa, kyllä kaikki lopulta hoituu, tavalla tai toisella. Lapset ovat joustavia, kunhan et kaada omaa tuskaasi heidän niskaansa vaan pidät yllä positiivista mieltä.
Sain itse lähes identtisessä tilanteessa kaupungin vuokra-asunnon ja asuin samassa asunnossa yli 10 vuotta. Taloyhtiö oli siisti, eikä muista asukkaista ollut mitään harmia, päinvastoin. Sossu maksoi vuokravakuuden ja pääsin tosi nopsaan muuttamaan uuteen kotiin. Muutin vasta tänä kesänä sieltä pois, kun lapset jo isoja ja muuttivat opiskelemaan toisaalle. Eli ota ihmeessä kaupungin asunto vastaan, jos sellaista sinulle tarjotaan. Ihan normaaleja, työssäkäyviä ihmisiä niissäkin asuu.
Tsemppiä ja voimia ap! Toivotavasti saisit heti kunnan vuokra-asunnon, olet varmasti kyllä kiireellisyysluokassa korkealla. Niissä on ihan kivojakin, meille tarjottiin lapsen kanssa rivarikaksiota kivalta alueelta ja heti asunto katsoessa tervehti pihalla vastaantuleva äiti iloisesti. Älä tee, kuten minä, joka peruin tuon asunnon ja jäin uhkailujen jålkeen väkivaltaiseen suhteeseen.
Kyllä se siitä! Jos asunto on kamala, on sekin parempi kuin nykytilanne, silloin ajattele sitä vain välivaiheena matkalla parempaan.
Onko nykyinen asunto vain miehen nimissä? Jos ei, onko vaihtoehto, että mies lähtee ( vaikka viranomaisvoimin).
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ja voimia ap! Toivotavasti saisit heti kunnan vuokra-asunnon, olet varmasti kyllä kiireellisyysluokassa korkealla. Niissä on ihan kivojakin, meille tarjottiin lapsen kanssa rivarikaksiota kivalta alueelta ja heti asunto katsoessa tervehti pihalla vastaantuleva äiti iloisesti. Älä tee, kuten minä, joka peruin tuon asunnon ja jäin uhkailujen jålkeen väkivaltaiseen suhteeseen.
Kyllä se siitä! Jos asunto on kamala, on sekin parempi kuin nykytilanne, silloin ajattele sitä vain välivaiheena matkalla parempaan.
Ja edellinen vielä, erosin kyllä, mutta vasta lähes 5 vuotta myöhemmin, kun vihdoin olin saanut rohkeutta.
Jotkut ihmiset käy kalliissa hedelmöityshoidoissa. Ja sitten on näitä. Elämä on vtun epäreilua
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä ja voimia ap! Toivotavasti saisit heti kunnan vuokra-asunnon, olet varmasti kyllä kiireellisyysluokassa korkealla. Niissä on ihan kivojakin, meille tarjottiin lapsen kanssa rivarikaksiota kivalta alueelta ja heti asunto katsoessa tervehti pihalla vastaantuleva äiti iloisesti. Älä tee, kuten minä, joka peruin tuon asunnon ja jäin uhkailujen jålkeen väkivaltaiseen suhteeseen.
Kyllä se siitä! Jos asunto on kamala, on sekin parempi kuin nykytilanne, silloin ajattele sitä vain välivaiheena matkalla parempaan.
Täällä kirjoitellaan kaupungin asunnoista, niinkuin ne olisivat joku viimeinen hätäratkaisu???? Asun itse kaupungin asunnossa, paras asunto, mitä mulla koskaan ollut, kaikki naapurit siistejä työssäkäyviä tai eläkkeellä.
Kunnan kämppä taitaa olla se ainoa vaihtoehto.
Vuokravelkoihin stoppaa moni muu ratkaisu. Alkuun siinäkin pääsee.