Oliko keskikoulussa ja kansalaiskoulussa aikoinaan TET-harjoitteluita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KANSAKOULU.

Kansakoulun jälkeen  mentiin kansalaiskoulun, eli luokat 7 ja 8.

Kävin kansalaiskoulun jälkeen vapaaehtoisen ysiluokan, siihen kuului työharjoitteua. Olin harjoittelemassa kukkakaupassa koulukaverini kanssa.   

Tai hautaustoimisto se oli eikä pelkkä kukkakauppa.

Potunnostoon sai lomaa

Vierailija kirjoitti:

Siellä oli perunan nosto lomat

Niin oli, koska lauantait olivat koulupäiviä. Oli kuukausilomat, eli joka kuukausi oli yksi lauantai vapaa. Sitä en muista, montako päivää perunannostoloma oli, kun sitä aikaa en elänyt kuin kansakouluaikana yli 50 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut.

Harmi ettei keskikoulua muutettu maksuttomaksi aikoinaan, paha virhe.

 

Keskikoulu muutettiin maksuttomaksi joissakin kunnissa jo 60-luvulla. Oli olemassa KKKK, joka oli lyhenne paikallisesta kokeilukeskikoulusta *terveisiä teille, jotka lyhenteen tunnistatte*.

Keskikoululaisena olin joistakin aineista kateellinen kansalaiskoululaisille, koska meillä niitä olisi ollut vain valinnaisaineena. Yksi sellainen aine oli konekirjoitus, joka olisi ollut hyödyllinen myös yliopisto-opiskelijoille. Useimmat keskikoululaiset ottivat ainoaksi valinnaisaineeksi jotain hauskempaa, tai jonkun kielen.

Ei ollut keskikoulussa TET-harjoittelua 1970-luvulla. Kesätöitä sai helposti. Palkkaa oli kiva saada ja ostaa sitten kaikenlaista hömppää. Töihin oli jännä mennä ja niissä oltiin noin kaksi kuukautta. Paras kesätyöpaikka oli Museoviraston kaivaukset. Siitä kai historian innostukseni sai alkunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KANSAKOULU.

Kansakoulun jälkeen  mentiin kansalaiskoulun, eli luokat 7 ja 8.

70-luvulla käytiin myös 9. luokka. Oppivelvollisuus kesti 16-vuotiaaksi, ja 9. luokan sijasta saattoi mennä ammattikouluun.

Todistuksessa lukee todella "kansakoulun oppimäärä", mutta kansalaiskouluksi niitä 7.-9. luokkia sanottiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansalaiskoulu maalla olikin soppakoulun niminen.  Tehtiin käytännön töitä.  Luokkani noin 30 tyttöä jaettiin ryhmiin.  Vaikka 10 laittoi päivän lounaan luokalle, meitä siisoli yksi luokka isoa omakotitaloa muistuttavassa rakennuksessa.  10 pesi opiskelija-asuntolan pyykkiä.  10 ompeli sillä aikaa vauvan vaatteita. Yksi opettaja kierteli kutakin ryhmää valvomassa kun oli pannut työt alulle.  

Tietysti edellusenä iltapäivänä ja aamulla oli käyty teoriassa läpi asiat.  Pyykinpesun teoria, ruuan ravintoarvot ja valmistus.

En olisi uskonut, että tällä palstalla on yli 80-vuotiaita! Olit teini jo 1950-luvulla, kun oli tuollaista.

Voihan asian muistaa, vaikka on itse ollut nuorempi.

Kansalaiskoulu oli vielä 60-luvullakin olemassa.

Hän kertoi omasta kokemuksestaan, eikä tuollaista ollut enää 60-luvulla. Kansalaiskouluja oli vielä 70-luvulla siihen saakka, että koko maassa oli peruskoulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansalaiskoulu maalla olikin soppakoulun niminen.  Tehtiin käytännön töitä.  Luokkani noin 30 tyttöä jaettiin ryhmiin.  Vaikka 10 laittoi päivän lounaan luokalle, meitä siisoli yksi luokka isoa omakotitaloa muistuttavassa rakennuksessa.  10 pesi opiskelija-asuntolan pyykkiä.  10 ompeli sillä aikaa vauvan vaatteita. Yksi opettaja kierteli kutakin ryhmää valvomassa kun oli pannut työt alulle.  

Tietysti edellusenä iltapäivänä ja aamulla oli käyty teoriassa läpi asiat.  Pyykinpesun teoria, ruuan ravintoarvot ja valmistus.

En olisi uskonut, että tällä palstalla on yli 80-vuotiaita! Olit teini jo 1950-luvulla, kun oli tuollaista.

Voihan asian muistaa, vaikka on itse ollut nuorempi.

Kansalaiskoulu oli vielä 60-luvullakin olemassa.

Olen tasan 80.  Maaseudulla oli kaikki vielä toisin kun kaupungeissa.  Etenkin kunnassa jossa suurin osa oli supistettuja kansakouluja.  Tuo puoli vuotta soppakoulua käytiin kirkonkylällä. 

Kansalaiskoulu ei ollut mikään erillinen tutkinto vaan kuului kansakouluun. Päästötodistuksen sai sen jälkeen.

Tuo 8 v kansakoulua oli eri kunnissa eri lailla, meillä 7 vuotta kyläkouluissa, puoli vuotta kirkonkylällä.  Kaupungeissa vuosi tai kaksi kansalaiskoulua 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansalaiskoulu maalla olikin soppakoulun niminen.  Tehtiin käytännön töitä.  Luokkani noin 30 tyttöä jaettiin ryhmiin.  Vaikka 10 laittoi päivän lounaan luokalle, meitä siisoli yksi luokka isoa omakotitaloa muistuttavassa rakennuksessa.  10 pesi opiskelija-asuntolan pyykkiä.  10 ompeli sillä aikaa vauvan vaatteita. Yksi opettaja kierteli kutakin ryhmää valvomassa kun oli pannut työt alulle.  

Tietysti edellusenä iltapäivänä ja aamulla oli käyty teoriassa läpi asiat.  Pyykinpesun teoria, ruuan ravintoarvot ja valmistus.

En olisi uskonut, että tällä palstalla on yli 80-vuotiaita! Olit teini jo 1950-luvulla, kun oli tuollaista.

Voihan asian muistaa, vaikka on itse ollut nuorempi.

Kansalaiskoulu oli vi

Kunnat saivat järjestää koulua kykyjensä mukaan.  Maalaiskunnassa oli noin. Säilöttiin, leivottiin,  oli metsätaloutta.  Kasvimaan hlidon opastusta jne.

Ei tainnut olla.  Mulla oli ysillä 1985.

Olen viimeistä ikäluokkaa, joka ei käynyt vuottakaan peruskoulua. Siis 4 v kansakoulua, 5 v keskikoulua, 3 vuotta lukiota. Ei ollut työharjoittelua tms. Eikä muuten kurssimuoista lukiotakaan. Oli matematiikkalinja, kielilinja ja reaalilinja. Matikkalinjalla oli pitkä matikka, kielilinjalla ruotsi mukaan luettuna neljä vierasta kieltä (muilla kolme). Reaalilinjalle menivät joilla ei ollut sen paremmin kieli- kuin matikkapäätäkään.

Vierailija kirjoitti:

Siellä oli perunan nosto lomat

  Mitä se tähän kuuluu . Nytkin on syysloma, pidempi kuin silloin

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut. Isäni meni 16- vuotiaana kansakoulun jälkeen suoraan töihin teurastamolle. 

 

Luepa netistä miten suomalainen yhteiskunta tuki rahallisesti opiskelijoita 50-70- luvulla.

 

Mitä isäsi teki kansakoulussa 16-vuotiaaksi asti?

Ei ollut. Olen käynyt nelivuotisen kansakoulun, viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion. Kaupungissa. Ei meillä mitään perunoita nostettu.

Kansalaiskoulussa oli, itse olin rautakaupassa ja elektroniikkayrityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut. Olen käynyt nelivuotisen kansakoulun, viisivuotisen keskikoulun ja kolmevuotisen lukion. Kaupungissa. Ei meillä mitään perunoita nostettu.

Perunannostoloma oli kuitenkin, kaikille, myös kaupunkilaiselle. Jäi näköjään pois peruskouoluuudistuksen yhteydessä ja muuttui nimeltään syyslomaksi.

Ei ollut keski- eikä kansalaiskouluissa työharjoitteluja eikä myöskään ainakaan kauppakouluissa ja -opistoissa ja tuskin ammatillisissa oppilaitoksissakaan ja silti sopeuduttiin työelämään koska yrityksissä yleensä opetettiin nuorille uusille työntekijöille työelämän säännöt aamenesta alkaen ja työtehtävätkin opetettiin monasti melkein kädestä kiinni pitäen. Menessäni pankkiin kesäharjoittelijaksi meille kesäharjoittelijoille järjestettiin ensimmäiseksi päivän mittainen koulutus missä opetettiin työasioiden lisäksi myös käyttäytymis- ja pukeutumis- muut ulkoiseen olemukseen liittyvät säännöt ja asiakaspalvelua taidettiin harjoitella monta tuntia ja varsinaisten työtehtävien alkaessa vakituinen pankkivirkailija istui monta päivää vieressä ja varmisti, että harjoittelija hallitsee työtehtävät. Nykyään työpaikoilla ei taideta panostaa yhtä paljon kuin ennen uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ja se on kyllä valitettava asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tuomaa. Oppikoulussa käytiin koulua tosissaan, ja siksi sinne oli ne pääsykokeetkin. Tietty pistemäärä piti saada kokeista jotta pääsi sisään. 

Kaikilla ei myöskään ollut vara mennä oppikouluun.

 

Viimeisinä vuosina ennen peruskoulun tuloa oli pienemmillä paikkakunnilla kunnallisia keskikouluja, jotka olivat kansakoulun tapaan oppilaille maksuttomia.