Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut tavalliset pärjäätte, onko elämää yli nelikymppisenä?
19.09.2025 |
Olen 40+ ja BMI lähes 30, minulla on arpia (sektioarpi ja pari, kolme muuta), ihoni on alkanut veltostua ja käsiin tullut pari maksaläiskää, jalat turvottelevat ja käytän öisin cpap-laitetta, taitaa olla peräpukamiakin ja rinnat riippuvat kohta navassa. Tuntuu ettei minusta ole mihinkään enää, inhoan itseäni. Ihan sama että työelämässä sujuu mukavasti, kun oikeasti haluaisin vain tulisen rakkauselämän ja se on hiipumassa, koska itse inhoan itseäni niin paljon. Puolisoni tuntuu yhä innostuvan, mutta asiaa kuulema auttaisi vielä enemmän jos olisin itsevarmempi. Miten voin olla kun realiteetit on nämä?
Kommentit (5)
Eipä oikeastaan, loppui siihen kun 40 tuli täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä luulin, että vain teinit ja nuoret naiset stressaavat koko ajan ulkonäöstään. Elämässä on kuule paljon tärkeämpiäkin asioita.
T: ihan tyytyväinen itseensä ja muhkuroihinsa, N. 65 v, onnellisesti aviossa.
Mene salille. Hanki timmi kroppa,tissit voit korjauttaa.
Vika on korvien välissä.
Tuossa iässä lienee riittävästi hilloa mennä päälääkäriin.
Nimim. 57 ja villi meininki
Ajattelet, että muillakin on omat haasteensa. Sillä tavalla kestät elämää.
Luin vasta teinitytöstä, jolla roikkui rinnat navassa. Suri sitä. Mietin, että mitä meillä oikeasti vanhoilla on oikeasti suremista? Kuka sen edes määrittää, että meidän pitää surra tällaisia asioita kuin tissit? Nuorella sen vielä ymmärtää, mutta minkä takia me vanhat naiset ollaan samalla tasolla kuin teinitytöt, henkisesti?