Mikä on tunteissa vellomisen äärimmäinen vastakohta?

Tunteeton jyrä

Kyynistynyt kaikkitietävä neuvojapomo

Psykopaatti

Tunteeton. Vaikka työnarkomaani. Ei voi olla hetkeäkään tekemättä mitään.

Kokoomuslainen.

Ei kosketa oikein mikään. Kaikkein vähiten mikään maailmantilanne kriiseineen. 

Mutta ei kosketa edes läheisten asiat. Minulla aikuisia lapsia kuitenkin kolme. En tiedä sitten, miltä tuntuisi, jos heille tapahtuisi jotain pahaa.

Nyt ovat oikein hyvinvoivia. Jonkun ystävän kuulumiset ovat täysin yhdentekeviä.  Eipä heitä juuri olekaan.  Syynä tietysti oma asenteeni.

Suoraselkäinen vastuunkantaja.

Onnellinen?

Järki yli kaiken! Lopettakaa tunteilu ja ryhtykää käyttämään järkeä. Se on järkevää toimintaa.

Spartalaisuus. Stoalaisuus. 

Stoalaisuuden sanon minäkin. Tunteettomuuden vastakohta on yliherkkyys. Yliherkkä ei välttämättä vello tunteissa.

Tunne-elämän tyyneys ja ratkaisukeskeisyys.

Tunteissa vellominen on eri asia kuin tunteikkuus tai edes tunnevaltaisuus. 

Omaan nokkeluuteensa ja järkeilyynsä jatkuvasti kompasteleva ihminen on tunteissaan rypevän ihmisen vastakohta.