Kuinka opetatte lapsillenne kunnioittamaan erilaisuutta?

Tilanteiden mukaan eletään ja sitä mukaa opetellaan.

Mites muuten?

Sillä varmaan, että pojan ensimmäinen nukke oli musta ja ilmeisesti sen seurauksena 1,5-vuotiaana halaisikin kaikki leikkipuiston mustat läpi ;-)



Lisäksi lapsi on ollut päiväkodissa usein ryhmän ainoa kokonaan suomalainen poika. Ja ystävissämme on ollut paljon vammautuneita, myös sellaisia, jotka tarvitsevat 3 avustajaa/vrk. Nämä kun on luonnollinen osa arkea, niin eipä tarvitse erikseen kasvattaa.

-Ihon väri

-vakaumus

-sairaudet

ym ym silmälasit,erilainen perhetausta ym ym Lpasethan oppii ja soputuu-samaa ei voi sanoa aikuisista

yritämme teoillamme (eikä vain sanoilla) näyttää, että kaikki ovat yhtä arvokkaita, vaikka ovatkin erilaisia.



Esikoinen oli aikanaan integraatiotarhassa missä siis erityislapsia, ja se oli aivan mahtava päiväkoti. Esikoinen on oppinut niin luonnollisesti suhtautumaan esim. down-lapsiin ja muihinkin erilaisiin.



Asumme Saksassa ja täällä on paljon kaiken rotuisia, joten en usko, että lapsemme kiinnittävät siihen mitään huomiota. Meillä on myös kaiken maalaisia ja värisiä ystäviä, joten uskon, että lapsemme aikuisenakin osaavat kunnioittaa muita.

Onko koulut jääneet kesken?

Jokainen ihminen on loppujen lopuksi helvetin samanlainen.

ai millä lailla?

olla mitään erilaista, eikä erilaisia elämänkohtaloita.

Eihän elämässä voi tapahtua mitään yllättävää jonka vuoksi saattaa joutua " sossupummiks" ilman omaa syytään ja voi vitsi kun se ihonväriki tarttuu : ( Ai onko jäänyt koulut käymättä?

kokosia ihmisiä, kuin meikäläiset.. Ei asuta Suomessa. Täällä kun ei moisia " ongelmia" edes ole..

min ihmettele tätä asiaa tai tuijota yms. Yksi muiden jokossa ns. erilainenkin on. Ja ollaanhan me kaikki jollain tapaa erilaisia.

Samalla lailla millaisen mallin itse kotona sain. Vammaisuus, erilainen ihonväri jne ei tee ihmisestä

huonompaa.