En ole itsetuhoinen, mutta olisin jo valmis lähtemään.
Tuntuu että kaikki on jo nähty. Näin tämä elämä nyt sitten meni. Olen saanut paljon, mutta myös menettänyt paljon.. Usein sitä toivoisi että tulisi vaikka joku sairaskohtaus ja veisi täältä pois. Ei ole enää mitään odotettavaa, eikä elämässäni ole mitään päämääriä, ei tavoitteita eikä unelmia. On vain tyhjä kuori enää.
Kommentit (4)
Moni ajattelee noin kun terveys on vielä hyvä. Mutta kun jotain oikeasti tapahtuukin, vakava sairastuminen tai sairaskohtaus, niin siinä hetkessä tajuaakin ettei oikeasti haluakaan kuolla. Kuolemantoiveet ovat olleet "vain" sitä että on halunnut jotain muutosta elämäänsä. Moni fantasioi itsem**halla, mutta kun on vetänyt nappeja naamaan iskeekin katumus ja soittaakin lanssin paikalle.
Olen 53 vuotias mies ja elämää tarpeeksi elänyt ja nähnyt. Nyt olisi aika päättää tämä maallinen elo. Tuntuu hyvälle kun lepoa silloin eikä mitään velvoitteita.
Minulla on aika lailla samanlainen olo. Jos tietäisin varman ja kivuttoman tavan lähteä, en usko, että epäröisin. Ei määräänsä enempää! Kärsimystä alkaa olla jo turhan paljon, eikä ihmisarvostani tunnu olevan mitään jäljellä.