Työnhaku ja loputtomat torjunnat. Usko itseen horjuu pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki laittamassa ruokaa, vai eikö aihe kosketa ketään?

ap

No kun tätä tää nyt on. Ei pysty sanomaan mitään uutta tai edes rakentavaa, tilanne työmarkkinoilla on mikä on. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Miten tsemppaatte itseänne jaksamaan? Huomaan että itsellä on alkanut vire laskea ihan tosissaan ja kaikki tuntuu turhalta. Edes haastatteluihin ei oikein tahdo päästä eikä mikään mene eteenpäin.

ap

Olen ollut kotona kohta 9kk. Irtisanominen yyteiden päätteeksi oli jo melkein helpotus, kun takana oli jo kolmen vuoden ajan kolmet yyteet joka vuosi, eikä kukaan ollut turvassa. Heti, kun jäin lomautetuksi (ja siitä 3kk myöhemmin suoraan irtisanotuksi) rakensin arjen, johon ei työ kuulu. Toki haen niitä pakollisia, mutta elämä ei pyöri sen ympärillä. Eri päiville on eri ohjelmat ja ilmoittauduin mm. Useille työväenopiston kursseille, kieliä ja liikuntaa. En edes identifioi enää itseäni työttömäksi, vaan olen kotona. Heti kun pääsen irtaantumaan, lähden Eurooppaa kiertelemään "töitä etsien" ja olen poissa niin kauan kun huvittaa. Ja juu, palaan Suomeen hetkeksi 3kk välein, jotta sosiaaliturva säilyy. Katsotaan tilannetta sitten uudelleen, jos työnantajilta alkaa löytymään maksuhalukkuutta, mutta niin kauan kun ei, en jää tänne mätänemään. 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Miten tsemppaatte itseänne jaksamaan? Huomaan että itsellä on alkanut vire laskea ihan tosissaan ja kaikki tuntuu turhalta. Edes haastatteluihin ei oikein tahdo päästä eikä mikään mene eteenpäin.

ap

Sanoisin että jatka itsesi kehittämistä oman itsetunnon vahvistukseksi ja että on tekemistä, ulkoile. Jatka etsimistä ja hakemista, yritä uskoa hyvään ja jos toimeen tulee, olla surematta työn puutetta jos ei valituksi tule. Kurjalta se kyllä tuntuu välillä!

Viimeksi eilen sain itse vastausta että jollain toisella oli sitä ja tätä kokemusta, mitä itsellänikin on, ja mainitsin hakemuksessa, lukee cv:ssä, ja työtä osaisi kyllä hyvin koulutettu apinakin :D no ei sitten..

Eteenpäin..

Myöskin ajattelen olevani "between jobs" sen sijaan että TYÖTÖN. Siinä on enemmän toivoa ja mielestäni työttömistä on tehty viime vuosina kauheasti ilkeää propagandaa. En tiedä onko missään muualla sellaista halveksinta kampanjaa työttömiä kohtaan ollut kuin Suomessa. :D

Normaalit ihmiset kuitenki kai käsittää mitä se on ja jos on normaali empatiakyky eikä pissapäisyyttä muistaa sen mitä se on, silloinkin kun on töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin mennään eikä haeta! Rohkeasti kättelemään firman johtajaa ja katsot silmiin. Ilmoitat että voit ryhtyä hommiin vaikka heti

Milläs vuosikymmennellä sinä pälli oikein elät?

1960-luvulla.