Uupuvat naisopettajat

Luokat on täynnä kielitaidottomia ma muja, erityislapsia ja ties mitä häiriköitä, siihen päälle vielä hankalat vanhemmat. Opettajalla ei enää ole mitään auktoriteettia, lähinnä ihmettelen miten kukaan enää haluaa olla opettaja. 

Kuka työssä käyvä, ajatteleva yksilö hankkii lapsia tänä päivänä tässä maassa. Päivähoitohenkilöstö on sekaisin kaikesta, lapset päiväkodeissa heitteillä.

Opettajat kouluissa näännyksissä ja poliisi hakee etsintäkuulutettuja lapsia päivittäin?

Tosi surullista, tässä kympin onnellisessa maassa!

Valtaosa opettajakunnasta on äänestänyt kouluihin heikompaa ainesta. Nautikoot nyt.  

Jossain vaiheessa kuri katosi ja lapset tulivat tietoisiksi siitä, että heitä ei voi juurikaan ojentaa. Alettiin korostamaan pehmeää lähestymistapaa jne. Lapsia pitää kuunnella, ymmärtää, heille pitää sanoittaa, selittää, olla kärsivällinen, kehua, tukea, kannustaa. 

Toimiko tämä? No ei. Nyt lapsilla on valta. He riehuvat, soittavat suutaan, lintsaavat, tappelevat, milloin mitäkin. Poikkeuksena on ryhmät, joita johtaa vahvan auktoriteetin omaava opettaja. Nämä ovat useimmiten miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän artikkelissa oli se, että opettajat joutuvat kasvattamaan kun kotona ei tehdä sitä. Joku alkaa kiukuttelemaan kun pyydetään avaamaan kirja. Jotkut lapset ei saa huomiota kotona eikä vanhemmat tee lasten kanssa mitään, sitten sitä huomiota haetaan koulussa. Tämä on varmaan ihan totta. Vanhemmat luo niitä ongelmia myös. Mutta kuulin tutulta, joka lapset on alakoulussa, että opettaja oli laittanut Wilmaan mm. viestin "X:n lyijykynä oli teroittamatta". Tossa tuntuu, että opettaja on todellakin ihan sekaisin ja ajatus ei enää kulje. Äiti näkee töissä, että kesken päivän tulee Wilma viesti ja sydän syrjällään avaa sen ja viesti on tuollainen. Aivan turhaa.

Luulen, että pienissä kunnissa, pienissä kouluissa, artikkelin mukaista ongelmaa ei juurikaan ole? Onneksi omat lapset sai käydä "kyläkoulua" vaikkakin kaupungissa asuttiin.

Meille opettajat eivät ole ikinä laittaneet tuollaisia viestejä, jokainen viesti on ollut asiallinen ja tarpeellinen. Tuo teroittamaton lyijykynä kuulostaa enemmän tuntimerkinnältä, joita kuuluukin olla, jotta vanhemmat tietävät, miten koulu sujuu. Ennen opettajilla oli jotkin tuntikirjat tms, joihin tuollaiset kirjattiin, nyt samat merkinnät tehdään wilmaan, jossa ne päätyvät myös vanhempien nähtäville.

Olen aika varma, että jos teroittamattomasta lyijykynästä tehdään wilma-merkintä, kyse ei ole enää pelkästä lyijykynästä, vaan mahdollisista jatkuvista ongelmista tai ehkä asenneongelmasta. Minä voisin kuvitella tekeväni tuollaisen merkinnän, jos olisin käskenyt oppilaat teroittamaan kynät ennen koetta ja sitten joku oppilasta keskeyttää kokeen ja alka valittaa tylsästä kynästä, koska ei noudattanut ohjetta, vaan jätti kynän teroittamatta.

Olen myös kuullut, että moni opettaja tuskailee vanhempien kanssa. Sitä voisi kuvitella, että vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa oppii asioita, mutta ilmeisesti osa vanhemmista haluaa lastensa olevan oppimattomia. Kuulin mm. tapauksesta, jossa opettaja piti tunnin alussa yksinkertaisen pistokokeen, jossa testattiin, että opetettu asia oli opittu (kyse oli ihan perusasiasta, joka jokaisen pitää osata). Pistokokeeseen oli aikaa muistaakseni 5 minuuttia ja se riitti mainiosti, jos oli opetellut asian ja aikaa jäi vielä reilusti yli. Mutta jotkut vanhemmat alkoivat vaatia, että heidän lapselleen pitää antaa enemmän aikaa, koska koe oli liian vaikea tai että koko koe oli ihan turha, vaikka oikeasti olisi vanhempien olisi pitänyt ihmetellä, miksi lapsi ei halua oppia asioita. Noiden vanhempien mielestä parin minuutin kokeeseen olisi pitänyt käyttää koko tunti, jotta oppilas ehtii tehdä kokeen rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Opetusalalla jylläävät kympin tytöt ja keski-ikäiset tantat ovat todella kovia denialisteja kaikkeen ikävään liittyen, eivät osaa ensinnäkään myöntää ongelmien olemassaoloa tai kykene jämäkkyyteen asioidessaan ongelmaoppilaiden tai näiden kalluvanhempien kanssa eivätkä halua uskoa kurinpitoon.

Tiedän jonkun verran turvallisuuskoulutuksia yms vetävää porukkaa ja kaikki ovat poikkeuksetta samaa mieltä siitä, että opettajat ovat ylivoimaisesti hankalin asiakasryhmä. Noille nousee keskimäärin karvat pystyyn kaikesta kurinpitoon tai fyysiseen rajoittamiseen liittyvästä vaikka kyseessä olisi mikä p.skalähiön ongelmayläaste ja yleensä suhtautuminen esim. koulun järjestysongelmiin on juurikin sitä, että toivotaan ettei mitään ikävää tapahtuisi.

Varmaan joku psykologinen juttu, että oma ammatti-identiteetti on rakennettu niin kovasti dialogin ja "noh jätä se vaan huomiota niin se lopettaa :)"- tyylisten nollaneuvojen jakeluun että oma itsetunto kärsii liikoja jos aletaan edes harkita tuon maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevien neuvojen huomioimista

Tai sitten ongelma on se, että sinun turvallisuuskouluttajasi eivät ymmärrä sitä, että laki asettaa aika isot rajoitukset sille, mitä opettaja saa luokassa tehdä. Ehkä ennen opettaja sai tarttua lapseen kaksin käsin ja kantaa ulos luokasta, mutta nykyopettaja ei saa niin tehdä. Ja vaikka saisikin, sitten se uloskannettu lapsi alkaisi häiriköidä käytävällä tai yrittäisi karata koulusta, vaikka oppilaan turvallisuus on edelleen opettajan vastuulla. Lisäksi somen takia nykyoppilaat ovat usein kyvyttömiä keskittymään asioihin minuuttia tai paria pidempään.

Ongelma eivät ole opettajat, vaan poliitikot, jotka ovat kasanneet opettajille ison liudan uusia tehtäviä ja lisäksi heittäneet ne entiset häiriköivät tarkkailuluokan oppilaat tavallisiin luokkiin. Inkluusio on ajatuksena hyvä ja kaunis, mutta sen toteuttaminen olisi edellyttänyt sitä, että luokassa on sitten ylimääräinen aikuinen huolehtimassa siitä tarkkisoppilaasta, jotta opettaja voi keskittyä opettamiseen, eikä kurinpitoon. Tarkkailuluokat tulivat kalliiksi ja siksi niistä haluttiin eroon. Oikein toteutettu inkluusio on parempi ratkaisu kuin tarkkailuluokka, mutta se tulee vielä kalliimmaksi. Mutta poliitikot näkivät vain säästöt eli sen, että tarkkailuluokista voidaan luopua, eivätkä piitanneet siitä, että olisi pitänyt palkata lisää henkilökuntaa inkluusion tueksi. Säästettiin siis sekä lopettamalla tarkkailuluokat että olemalla palkkaamatta lisähenkilökuntaa. Siinäpä sitten opettaja on yksin luokassa, jossa on niiden tavallisten oppilaiden lisäksi pari oppilasta, jotka olisivat ennen olleet tarkkailuluokalla.

Tiedän tapauksen, jossa koulussa oli yhden oppilaan terveydentilan takia koulunkäyntiavustaja. Virallisesti hänen tehtävänään oli seurata, että ko. oppilas otti lääkkeensä oikeaan aikaan ja auttaa, jos oppilas saa sairaskohtauksen. Käytännössä hänen tehtävänsä oli vahtia ja pitää kurissa kahta häirikköä, jotka ennen olisivat olleet tarkkailuluokalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kommentoidaan aloittajan syyttelyä ja kommenttia typeräksi. Huomasiko kukaan, että ketjun aloittaja ei kirjoittanut mitään omaa kommenttia? Tuo kirjoitus oli suora tiivistelmä Helsingin Sanomien uutisesta.

Tämän palstan keskustelijoiden taso kyllä joskus naurattaa.

Itsekään en ole maksanut lunnaita Hesarille, kuten ilmeisesti ei moni muukaan kommentoija. Usein Hesarin lukijoiden kommenteissa on paljon mielenkiintoista tietoa. Nämä kommentit ovat kaikkkien luettavissa.

Hesarin kommentit ovat kyllä yleensä aivan täynnä silkkaa roskaa. Todella moni kommentoi juttuja lukematta niitä ja niistäkin, jotka ovat lukeneet kommentoimansa jutun, merkittävä osa ei ole ymmärtänyt jutun sisältöä oikein. Niin on tälläkin kertaa.

Disneyn kasvattamat naiset luulivat saavansa monikulttuurisen unelman, mutta elokuvat osoittautuivat huonoksi todellisuuskuvaksi. Todellisuudessa saimme tyhmiä ja väkivaltaisia ihmisiä tänne käyttäytymään huonosti, eivätkä opi mitään.

Täällä kommentoivat ihmiset eivät tietenkään tiedä koulujen nykytodellisuudesta mitään. Kun itse olin vielä koulussa, kultaisella 90-luvulla, meidän koulussamme oli erityisluokat erikseen. Saimme siis opiskella rauhassa ja melko heterogeenisessä porukassa. Erityisluokkien purkaminen oli sinällään hyvä idea, mutta koska tukitoimia luokkiin ei kuitenkaan saatu, kaatuu oppimisen ongelmat opettajan ja muiden oppilaiden niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kommentoivat ihmiset eivät tietenkään tiedä koulujen nykytodellisuudesta mitään. Kun itse olin vielä koulussa, kultaisella 90-luvulla, meidän koulussamme oli erityisluokat erikseen. Saimme siis opiskella rauhassa ja melko heterogeenisessä porukassa. Erityisluokkien purkaminen oli sinällään hyvä idea, mutta koska tukitoimia luokkiin ei kuitenkaan saatu, kaatuu oppimisen ongelmat opettajan ja muiden oppilaiden niskaan.

En tiedä, tehtiinkö tuo tukitoimien purkaminen ihan tahallaan. Oli hyvin tiedossa, että erityisoppilaiden (mukaanlukien ne tarkkislaiset) inkluusio tavallisiin luokkiin edellyttää aika paljon tukea juuri noille oppilaille: koulunkäyntiavustajia, lisäopettajia tai vastaavaa. Mutta jos noin olisi tehty, tuloskin olisi ollut parempi ja erityisoppilaat olisivat luultavasti pärjänneet tulevaisuudessa paremmin ilman, että muiden oppilaiden oppiminen kärsisi.



Poliitikot eivät ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää, että erityisopetuksen purkaminen ja oppilaiden sijoittaminen tavallisiin luokkiin ei voi olla säästökeino, vaan maksaa enemmän. Liian monet poliitikot näkivät inkluusion säästökeinona, koska sillä tavalla päästiin eroon kalliista erityisluokista ja vähän kerrassaan voitiin sitten leikata niitä lisäresursseja ("ei luokissa ennenkään ollut koulunkäyntiavustajia").

Osansa voi olla sillä, että Suomessa on ihmisiä, jotka haluaisivat, että "paremman" väen lapset kävisivät maksullistä hyvää koulua ja tavallisen kansan lapset kävisivät halpaa työvoimaa tuottavaa julkista koulua. Virallisesti kokoomus ei tuollaista kannata, mutta kokoomusnuoret ovat kyllä esittäneet yksityiskoulujen perustamisen vapauttamista ja lukukausimaksuja eli juuri niitä maksullisia paremman väen kouluja. Kansana meillä ei oikein olisi varaa tuollaiseen, koska pienessä maassa jokaisen kyvyt pitäisi saada tehokkaaseen käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän siinä on, että naisvaltaisilla aloilla kuten vaka, opetus ja sairaanhoito ulistaan vähän väliä julkisuudessa kuinka raskasta heidän työnsä on, ainainen resurssivaje lisää henkilökuntaa miten paljon hyvänsä, palkkakuopassa ollaan jne. Mikähän siinä on ettei miesvaltaisilla aloilla valiteta samalla tavoin ? 

Jos ei sun yleissivistys ja älli riitä, niin kerrotaan sitten rautalangan kanssa. Avainsana on julkinen puoli, ei naisvaltainen.

Julkisen puolen alat ovat huonovointisimpia, koska siellä ollaan palkkakuopassa, on byrokratiaa ja vähän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tästä löytyy tutkittua tietoa, en nyt ehdi kaivelemaan, voit etsiä itse jos kiinnostaa.

Naisvaltaiset julkisen puolen alat (sote-ala) voi tulla julkisuuteen ja kertoa miten huonosti asiat hoidetaan.

Sen sijaan miesvaltaiset julkisen puolen alat, kuten armeija, rajavartio, poliisi, heillä on tietynlainen vaitiolo työasioista. Jos alkaa rutisemaan, voi ihan oikeasti tulla potkut, tai pahempikin seuraamus. 

Jonkun verran on poliisista kyllä ollut ulostuloja. Eräskin kertoi, että heillä on vahingollinen kulttuuri mm mt-asioiden suhteen. Mitään tukea rankkojen keikkojen jälkeen ei ole eikä tule. "on pakko kestää". Siinä sinulle miesvaltaisen alan rutinaa. 

Tunnen yhtä paljon uupuneita nais- kuin miesopettajia. Ehkäpä miehet eivät halua tuoda esille uupumustaan yhtä rohkeasti mitä naiset, kun kirjaan oli saatu haastateltua vain naisopettajia. Tämä ei ole vain "kympin tyytöjen tai poikien" ongelma, vaan iso yhteiskunnallinen ongelma, joka kohta johtaa siihen, että ne vitosen tytöt ja pojat opettaa, kun muuta paskaduunia ei ollut tarjolla. Siinä meillä maan tulevaisuus.

T. aineenopettaja

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan mitään tekemistä maahanmuuton kanssa taaskaan. Marxisti opettajat saa sitä mitä ovat tilanneet.

Vihervassu zuu wakki saa sitä mitä tilaa!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetusalalla jylläävät kympin tytöt ja keski-ikäiset tantat ovat todella kovia denialisteja kaikkeen ikävään liittyen, eivät osaa ensinnäkään myöntää ongelmien olemassaoloa tai kykene jämäkkyyteen asioidessaan ongelmaoppilaiden tai näiden kalluvanhempien kanssa eivätkä halua uskoa kurinpitoon.

Tiedän jonkun verran turvallisuuskoulutuksia yms vetävää porukkaa ja kaikki ovat poikkeuksetta samaa mieltä siitä, että opettajat ovat ylivoimaisesti hankalin asiakasryhmä. Noille nousee keskimäärin karvat pystyyn kaikesta kurinpitoon tai fyysiseen rajoittamiseen liittyvästä vaikka kyseessä olisi mikä p.skalähiön ongelmayläaste ja yleensä suhtautuminen esim. koulun järjestysongelmiin on juurikin sitä, että toivotaan ettei mitään ikävää tapahtuisi.

Varmaan joku psykologinen juttu, että oma ammatti-identiteetti on rakennettu niin kovasti dialogin ja "noh jätä se vaan huomiota

"Tiedän tapauksen, jossa koulussa oli yhden oppilaan terveydentilan takia koulunkäyntiavustaja. Virallisesti hänen tehtävänään oli seurata, että ko. oppilas otti lääkkeensä oikeaan aikaan ja auttaa, jos oppilas saa sairaskohtauksen. Käytännössä hänen tehtävänsä oli vahtia ja pitää kurissa kahta häirikköä, jotka ennen olisivat olleet tarkkailuluokalla. "

Vai oikein tiedät tapauksen. Näinhän se menee järjestään. Jos joku oppilas onnistuu saamaan henkilökohtaisen ohjaajan, voi olla vuorenvarma, että sitä ohjaajaa käytetään ihan koko luokalle. Jopa kokonaan toisessakin luokassa jos "hätä on suuri". 

Olen yksi niistä vanhemmista, jonka lapsella on henk koht ohjaaja koulussa, eskarista yläkoulun loppuun asti. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä kommentoivat ihmiset eivät tietenkään tiedä koulujen nykytodellisuudesta mitään. Kun itse olin vielä koulussa, kultaisella 90-luvulla, meidän koulussamme oli erityisluokat erikseen. Saimme siis opiskella rauhassa ja melko heterogeenisessä porukassa. Erityisluokkien purkaminen oli sinällään hyvä idea, mutta koska tukitoimia luokkiin ei kuitenkaan saatu, kaatuu oppimisen ongelmat opettajan ja muiden oppilaiden niskaan.

Minusta erityisluokkien purkaminen ei ollut alkuaankaan hyvä idea. Siellä oli lapsia ihan syystä. Lapsia, jotka ei syystä tai toisesta pysty isossa ryhmässä toimimaan. 

Ne jotka tämän systeemin purkivat ja ottivat käyttöön inkluusion, kuvittelivat ilmeisesti että "erityinen" tarkoittaa esim liikuntavammaa. Sellaiset lapset ovat kuitenkin tosi harvinaisia. 

Ne erityisluokalle kuuluvat lapset ei pysty edes TUEN KANSSA opiskelemaan isossa ryhmässä. Pointti on se ISO RYHMÄ. Se estää heidän oppimisen. Ja kun he eivät pysty oppimaan ja keskittymään, ei pysty kukaan muukaan luokassa. Ihan sama, mitä tukea annetaan. Iso ryhmä on osa ongelmaa eikä se poistu "tuomalla tukea luokkaan."

Mutta näitä päätöksiä tekee ihmiset joilla ei ole mitään kosketuspintaa opetukseen ja vielä vähemmän erityistarpeisiin lapsiin. Tämänhetkinen opetusministeri on koulutukseltaan ARKKITEHTI. Edeltävä opetusministeri oli Li Andersson, useamman ällän yo ja valtiotieteiden kandi, ei kosketuspintaa opetustyöhön tai erityislapsiin. Sitä edeltävä Sanni Grahn-Laasonen, lukioaktiivi ja valtiotieteiden maisteri. Sitä edeltävä oli Krista Kiuru, hänellä sentään oli uskonnon tuntiopettajan työkokemusta .... inkluusio tuli kouluihin 2014 Kataisen hallituksen aikana. Silloin Jukka Gustafsson oli opetusministeri, ei kokemusta peruskoulutyöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa että ap syyttää naisopettajia uupumisesta, kun miehet eivät edes yritä alalle tietäen sen vaikeuden. Naiset sentään yrittävät edes. Jos KUKAAN ei kohta suostu opettamaan lapsia, niin mihin yhteiskunta joutuu?

tässä viestissä kiteytyy ongelman ydin.

Nainen ajattelee, että mihin yhteiskunta joutuu, jos hän ei tee työtänsä kunnolla. Mies taas ajattelisi, että mihin hän (ja perheensä) joutuu, jos ei tee työtänsä kunnolla.

Luultavasti mies myös sitten aivan =surprised pikachuna= ihmettelee että minne se oma lapsi voidaan laittaa kouluun, jos kouluja ei enää olisi opettajapulan takia. Josko vaimo vaikka kotiopettaisi tulevan huippuosaajan yliopistotasolle kotikoulussa, naisiltahan se käy!

Nimen omaan

Tätä on tutkittu äänestyskäyttäytymisen osalta. Naiset äänestää tunteella ja miehet järjellä. Tämä voidaan hyvin osoittaa ydinvoiman vastustamisessa. Nyt tunne on vaihtunut, koska on tunne että ilmasto. 

Ei millään pahalla, mutta et voisi olla enempää väärässä.

Mihin me tarvitaan opettajia jos ei ole kouluja? Tällä menolla ei ole kyllä oppilaitakaan, kun naiset päättää syntyykö lapsi vai ei. Naiset ei todellakaan osaa hahmottaa suuria kokonaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa että ap syyttää naisopettajia uupumisesta, kun miehet eivät edes yritä alalle tietäen sen vaikeuden. Naiset sentään yrittävät edes. Jos KUKAAN ei kohta suostu opettamaan lapsia, niin mihin yhteiskunta joutuu?

tässä viestissä kiteytyy ongelman ydin.

Nainen ajattelee, että mihin yhteiskunta joutuu, jos hän ei tee työtänsä kunnolla. Mies taas ajattelisi, että mihin hän (ja perheensä) joutuu, jos ei tee työtänsä kunnolla.

Luultavasti mies myös sitten aivan =surprised pikachuna= ihmettelee että minne se oma lapsi voidaan laittaa kouluun, jos kouluja ei enää olisi opettajapulan takia. Josko vaimo vaikka kotiopettaisi tulevan huippuosaajan yliopistotasolle kotikoulussa, naisiltahan s

Tätä on tutkittu äänestyskäyttäytymisen osalta. Naiset äänestää tunteella ja miehet järjellä. Tämä voidaan hyvin osoittaa ydinvoiman vastustamisessa. Nyt tunne on vaihtunut, koska on tunne että ilmasto. 

Ei millään pahalla, mutta et voisi olla enempää väärässä.

"tämä voidaan hyvin osoittaa".

Ihan hiljattain osoitettiin että mies tekee päätökset tunteella, ja nainen järjellä. Kun on kyseessä autokauppa. 

Ei millään pahalla, mutta myös viha, inho, uuden pelko, ennakkoluulo ovat tunteita, ja niidenkin perusteella moni mies äänestää. 

Järjetöntä tämä jatkuva väittäminen että vain nainen tekee päätöksiä TUNTEELLA. Myös ne negatiiviset maskuliinisiksi mielletyt tunteet on tunteita. Ja myös mies tekee päätöksiä tunteiden varassa, läheskään jokainen mies ei ole rationaalinen ja looginen olento joka vain järkeilee elämässään eteenpäin. Ihan naurettava ajatuskin. 

Ihan samaa on ammatillisessa koulutuksessa. En välitä enää vit.tujakaan. Päästän T1:llä läpi.

N53

Tuo tarkkis tavalliseen kouluun ja ole sitten silmät pyöreänä kun epidemia leviää. Miksi kukaan tekisi enää mitään kun näkevät ettei naapuripulpetin häirikkökään tee? Palkinnoksi perseilystään rimaa lasketaan, ymmärretään ja mistään ei seuraa mitään.

Kohta meillä on työnteon suhteen sama ilmiö ja osin onkin jo. Toiset tunnolliset raatavat, toiset sössivät järjestäen aina kaiken ja tekevät typeriä päätöksiä, elävät kuin Ellun kanat ja vaativat silti tasa-arvon nimissä samaa elintasoa itselleen ja mukuloilleen. 

Nykykakarat oppivat tämän lokkeilun ja vapaamatkustuksen jo peruskoulussa. Syy on aina muissa, vastuu on aina muilla ja mistään ei saa seurata mitään.