Uupuvat naisopettajat

Luokat on täynnä kielitaidottomia ma muja, erityislapsia ja ties mitä häiriköitä, siihen päälle vielä hankalat vanhemmat. Opettajalla ei enää ole mitään auktoriteettia, lähinnä ihmettelen miten kukaan enää haluaa olla opettaja. 

Kuka työssä käyvä, ajatteleva yksilö hankkii lapsia tänä päivänä tässä maassa. Päivähoitohenkilöstö on sekaisin kaikesta, lapset päiväkodeissa heitteillä.

Opettajat kouluissa näännyksissä ja poliisi hakee etsintäkuulutettuja lapsia päivittäin?

Tosi surullista, tässä kympin onnellisessa maassa!

Valtaosa opettajakunnasta on äänestänyt kouluihin heikompaa ainesta. Nautikoot nyt.  

Jossain vaiheessa kuri katosi ja lapset tulivat tietoisiksi siitä, että heitä ei voi juurikaan ojentaa. Alettiin korostamaan pehmeää lähestymistapaa jne. Lapsia pitää kuunnella, ymmärtää, heille pitää sanoittaa, selittää, olla kärsivällinen, kehua, tukea, kannustaa. 

Toimiko tämä? No ei. Nyt lapsilla on valta. He riehuvat, soittavat suutaan, lintsaavat, tappelevat, milloin mitäkin. Poikkeuksena on ryhmät, joita johtaa vahvan auktoriteetin omaava opettaja. Nämä ovat useimmiten miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän artikkelissa oli se, että opettajat joutuvat kasvattamaan kun kotona ei tehdä sitä. Joku alkaa kiukuttelemaan kun pyydetään avaamaan kirja. Jotkut lapset ei saa huomiota kotona eikä vanhemmat tee lasten kanssa mitään, sitten sitä huomiota haetaan koulussa. Tämä on varmaan ihan totta. Vanhemmat luo niitä ongelmia myös. Mutta kuulin tutulta, joka lapset on alakoulussa, että opettaja oli laittanut Wilmaan mm. viestin "X:n lyijykynä oli teroittamatta". Tossa tuntuu, että opettaja on todellakin ihan sekaisin ja ajatus ei enää kulje. Äiti näkee töissä, että kesken päivän tulee Wilma viesti ja sydän syrjällään avaa sen ja viesti on tuollainen. Aivan turhaa.

Luulen, että pienissä kunnissa, pienissä kouluissa, artikkelin mukaista ongelmaa ei juurikaan ole? Onneksi omat lapset sai käydä "kyläkoulua" vaikkakin kaupungissa asuttiin.

Meille opettajat eivät ole ikinä laittaneet tuollaisia viestejä, jokainen viesti on ollut asiallinen ja tarpeellinen. Tuo teroittamaton lyijykynä kuulostaa enemmän tuntimerkinnältä, joita kuuluukin olla, jotta vanhemmat tietävät, miten koulu sujuu. Ennen opettajilla oli jotkin tuntikirjat tms, joihin tuollaiset kirjattiin, nyt samat merkinnät tehdään wilmaan, jossa ne päätyvät myös vanhempien nähtäville.

Olen aika varma, että jos teroittamattomasta lyijykynästä tehdään wilma-merkintä, kyse ei ole enää pelkästä lyijykynästä, vaan mahdollisista jatkuvista ongelmista tai ehkä asenneongelmasta. Minä voisin kuvitella tekeväni tuollaisen merkinnän, jos olisin käskenyt oppilaat teroittamaan kynät ennen koetta ja sitten joku oppilasta keskeyttää kokeen ja alka valittaa tylsästä kynästä, koska ei noudattanut ohjetta, vaan jätti kynän teroittamatta.

Olen myös kuullut, että moni opettaja tuskailee vanhempien kanssa. Sitä voisi kuvitella, että vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa oppii asioita, mutta ilmeisesti osa vanhemmista haluaa lastensa olevan oppimattomia. Kuulin mm. tapauksesta, jossa opettaja piti tunnin alussa yksinkertaisen pistokokeen, jossa testattiin, että opetettu asia oli opittu (kyse oli ihan perusasiasta, joka jokaisen pitää osata). Pistokokeeseen oli aikaa muistaakseni 5 minuuttia ja se riitti mainiosti, jos oli opetellut asian ja aikaa jäi vielä reilusti yli. Mutta jotkut vanhemmat alkoivat vaatia, että heidän lapselleen pitää antaa enemmän aikaa, koska koe oli liian vaikea tai että koko koe oli ihan turha, vaikka oikeasti olisi vanhempien olisi pitänyt ihmetellä, miksi lapsi ei halua oppia asioita. Noiden vanhempien mielestä parin minuutin kokeeseen olisi pitänyt käyttää koko tunti, jotta oppilas ehtii tehdä kokeen rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Opetusalalla jylläävät kympin tytöt ja keski-ikäiset tantat ovat todella kovia denialisteja kaikkeen ikävään liittyen, eivät osaa ensinnäkään myöntää ongelmien olemassaoloa tai kykene jämäkkyyteen asioidessaan ongelmaoppilaiden tai näiden kalluvanhempien kanssa eivätkä halua uskoa kurinpitoon.

Tiedän jonkun verran turvallisuuskoulutuksia yms vetävää porukkaa ja kaikki ovat poikkeuksetta samaa mieltä siitä, että opettajat ovat ylivoimaisesti hankalin asiakasryhmä. Noille nousee keskimäärin karvat pystyyn kaikesta kurinpitoon tai fyysiseen rajoittamiseen liittyvästä vaikka kyseessä olisi mikä p.skalähiön ongelmayläaste ja yleensä suhtautuminen esim. koulun järjestysongelmiin on juurikin sitä, että toivotaan ettei mitään ikävää tapahtuisi.

Varmaan joku psykologinen juttu, että oma ammatti-identiteetti on rakennettu niin kovasti dialogin ja "noh jätä se vaan huomiota niin se lopettaa :)"- tyylisten nollaneuvojen jakeluun että oma itsetunto kärsii liikoja jos aletaan edes harkita tuon maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevien neuvojen huomioimista

Tai sitten ongelma on se, että sinun turvallisuuskouluttajasi eivät ymmärrä sitä, että laki asettaa aika isot rajoitukset sille, mitä opettaja saa luokassa tehdä. Ehkä ennen opettaja sai tarttua lapseen kaksin käsin ja kantaa ulos luokasta, mutta nykyopettaja ei saa niin tehdä. Ja vaikka saisikin, sitten se uloskannettu lapsi alkaisi häiriköidä käytävällä tai yrittäisi karata koulusta, vaikka oppilaan turvallisuus on edelleen opettajan vastuulla. Lisäksi somen takia nykyoppilaat ovat usein kyvyttömiä keskittymään asioihin minuuttia tai paria pidempään.

Ongelma eivät ole opettajat, vaan poliitikot, jotka ovat kasanneet opettajille ison liudan uusia tehtäviä ja lisäksi heittäneet ne entiset häiriköivät tarkkailuluokan oppilaat tavallisiin luokkiin. Inkluusio on ajatuksena hyvä ja kaunis, mutta sen toteuttaminen olisi edellyttänyt sitä, että luokassa on sitten ylimääräinen aikuinen huolehtimassa siitä tarkkisoppilaasta, jotta opettaja voi keskittyä opettamiseen, eikä kurinpitoon. Tarkkailuluokat tulivat kalliiksi ja siksi niistä haluttiin eroon. Oikein toteutettu inkluusio on parempi ratkaisu kuin tarkkailuluokka, mutta se tulee vielä kalliimmaksi. Mutta poliitikot näkivät vain säästöt eli sen, että tarkkailuluokista voidaan luopua, eivätkä piitanneet siitä, että olisi pitänyt palkata lisää henkilökuntaa inkluusion tueksi. Säästettiin siis sekä lopettamalla tarkkailuluokat että olemalla palkkaamatta lisähenkilökuntaa. Siinäpä sitten opettaja on yksin luokassa, jossa on niiden tavallisten oppilaiden lisäksi pari oppilasta, jotka olisivat ennen olleet tarkkailuluokalla.

Tiedän tapauksen, jossa koulussa oli yhden oppilaan terveydentilan takia koulunkäyntiavustaja. Virallisesti hänen tehtävänään oli seurata, että ko. oppilas otti lääkkeensä oikeaan aikaan ja auttaa, jos oppilas saa sairaskohtauksen. Käytännössä hänen tehtävänsä oli vahtia ja pitää kurissa kahta häirikköä, jotka ennen olisivat olleet tarkkailuluokalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä kommentoidaan aloittajan syyttelyä ja kommenttia typeräksi. Huomasiko kukaan, että ketjun aloittaja ei kirjoittanut mitään omaa kommenttia? Tuo kirjoitus oli suora tiivistelmä Helsingin Sanomien uutisesta.

Tämän palstan keskustelijoiden taso kyllä joskus naurattaa.

Itsekään en ole maksanut lunnaita Hesarille, kuten ilmeisesti ei moni muukaan kommentoija. Usein Hesarin lukijoiden kommenteissa on paljon mielenkiintoista tietoa. Nämä kommentit ovat kaikkkien luettavissa.

Hesarin kommentit ovat kyllä yleensä aivan täynnä silkkaa roskaa. Todella moni kommentoi juttuja lukematta niitä ja niistäkin, jotka ovat lukeneet kommentoimansa jutun, merkittävä osa ei ole ymmärtänyt jutun sisältöä oikein. Niin on tälläkin kertaa.

Disneyn kasvattamat naiset luulivat saavansa monikulttuurisen unelman, mutta elokuvat osoittautuivat huonoksi todellisuuskuvaksi. Todellisuudessa saimme tyhmiä ja väkivaltaisia ihmisiä tänne käyttäytymään huonosti, eivätkä opi mitään.

Täällä kommentoivat ihmiset eivät tietenkään tiedä koulujen nykytodellisuudesta mitään. Kun itse olin vielä koulussa, kultaisella 90-luvulla, meidän koulussamme oli erityisluokat erikseen. Saimme siis opiskella rauhassa ja melko heterogeenisessä porukassa. Erityisluokkien purkaminen oli sinällään hyvä idea, mutta koska tukitoimia luokkiin ei kuitenkaan saatu, kaatuu oppimisen ongelmat opettajan ja muiden oppilaiden niskaan.