Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Apua, mistä johtuu pakkomielteinen tarve järjestellä tai karsia tavaroita ja pitää kaikki asiat järjestyksessä?
08.09.2025 |
En siedä juuri ollenkaan epäjärjestystä tai sotkua elinympäristössäni. Käyn läpi tavaroitani ja hankkiudun eroon kaikesta tarpeettomasta säännöllisin väliajoin. Kaapit täytyy olla siistit ja mun täytyy tietää missä mikin tarvara on jne. En ole aina ollut tällä tavoin neuroottinen, mutta päädyttyäni sinkuksi huomasin miten paljon mua olikaan ahdistanut se sotku ja kaaos aikaisemmassa parisuhteessa johon olin joutunut tottumaan yhteisessä asunnossamme.
Kommentit (13)
Lapsiperheissä sama ahdistus.ihmiset ylipäätään hankkivat hetken mielijohteesta turhaa tavaraa.lopulta asunto sitten näyttää paskaläävältä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kuitenkaan haluaisi olla näin pakkomielteinen asian suhteen, sillä esimerkiksi pelkkä ajatuskin yhdessä asumisesta uudessa suhteessa ahdistaa tavattoman paljon, koska on niin vaikeaa hyväksyä mitään ylimääräistä tavaraa, sotkua tai jotain sellaista mistä en pidä kotonani. Tietenkin ymmärrän ettei tämä ole ok ja että kompromisseja olisi pystyttävä tällaisessa tilanteessa tekemään, mutta tuo ajatus vain karmii niin paljon.
-ap
Asiat korostuvat joskus, ei se haittaa, sinulla on nyt prosessoitavaa ja tarve oppia ja tehdä havaintoja. Pysy aitona ja totuudellisena. Huolet ja murheet ovat tarkoituksenomaisia. Muistathan myös pohtia syitä näille parisuhdemietteillesi. Nyt on oiva aika oppia ja kehittyä paljon. Tsempit sinne.
Luulen, että "järjestelet itseäsi". Tulisit hulluksi minun kanssa 😄koko ajan joku keskeneräinen projekti menossa.
Kun ihmisellä on selvittämättömiä tai muuten vaikeita asioita elämässään joita ei saa/osaa järjestettyä hän pyrkii kompensoimaan tilannetta järjestämällä sitä mitä voi, tässä tapauksessa tavaroita, silloin saa illuusion elämänhallinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on varmaankin yksi syistä miksi miehet kokee yleensä olevansa onnellisempia parisuhteessa. Naisena ihan todella paljon joutuu tekemään kompromisseja asumisen suhteen ja sietämään asumisessa asioita joita mies ei edes ymmärrä miten paljon voivat naista rassata. Yleensä vielä nainen on se joka päätyy siivoamaan ja pitämään kotia järjestyksessä, koska miestähän ei edes haittaa eli ei edes huomaa mitään sotkua.
Pahinta on juurikin jos ollaan jo ns. uudella kierroksella kun muutetaan yhteen, niin sillä miehellä on kaikki omat huonekalut joista ei halua luopua ja toki naisella omansa, mutta yleensä ne miehen omat voi olla jotain ihan kamalia ja kauhtuneita juttuja joista sitä mieltä että ovat "ihan hyviä vielä" eikä todellakaan saa laittaa pois. Lisäksi mies on yleensä se joka haluaa pelikoneen, ison telkkarin yms. viihdekeskusta ja muuta jotka todellakin vievät hitosti tilaa eivätkä ole helppoja esteettisestä näkökulmasta ajatellen kaikkine pölyä keräävine osineen.
Olet järjestyksen ihminen sisimmältäsi, ja parisuhteessa kaaoksen sietokyky tuli tiensä päähän. Nyt kompensoit ja nautit siitä miten sinä haluat asioiden olevan. Ihan ymmärrettävää.
Täysin jaettuun kotiin en minäkään enää haluaisi, mutta molemmille selkeät omat tilat ja yhteinen tila siinä välissä, niin sitten kykenisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ihmisellä on perusasiat kunnossa ja järjestyksessä, ei yllätykset ole niin kaaosmaisia. Kaikesta selviää, kunhan elämä on muuten tasapainossa.
Voi olla piirre autismista.
Onko muita juttuja: maneereita, herkkyyksiä, lukkoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla piirre autismista.
Onko muita juttuja: maneereita, herkkyyksiä, lukkoja?
No on, mutta ei kyllä ole autismia. Ja tosiaan tämä tullut vasta myöhemmässä elämän vaiheessa, autistina varmaankaan näin ei olisi.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheissä sama ahdistus.ihmiset ylipäätään hankkivat hetken mielijohteesta turhaa tavaraa.lopulta asunto sitten näyttää paskaläävältä..
AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
En kuitenkaan haluaisi olla näin pakkomielteinen asian suhteen, sillä esimerkiksi pelkkä ajatuskin yhdessä asumisesta uudessa suhteessa ahdistaa tavattoman paljon, koska on niin vaikeaa hyväksyä mitään ylimääräistä tavaraa, sotkua tai jotain sellaista mistä en pidä kotonani. Tietenkin ymmärrän ettei tämä ole ok ja että kompromisseja olisi pystyttävä tällaisessa tilanteessa tekemään, mutta tuo ajatus vain karmii niin paljon.
-ap