Lue keskustelun säännöt.
YLE: Vanhemmat pelkäävät lapsiaan, sanoo pitkän linjan psykologi
07.09.2025 |
Kaikki vanhemmat eivät enää uskalla kohdata lapsiaan rohkeasti ja se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Näin väittää noin 50 vuotta psykologina toiminut Keijo Tahkokallio.
Viimeksi aihe nousi julkisuuteen, kun Helsingin Sanomat kertoi äidistä, jonka pieni lapsi viettää kännykällä viisi tuntia päivässä. Äiti kertoi jutussa, että lapsi reagoi huutamalla, kiljumalla ja kiukuttelemalla, jos puhelimen yrittää ottaa pois.
Pelkäätkö lastasi tai lapsesi reaktiota?
Myönnän, että itse pelkään jos taapero alkaa raivoamaan kaupassa, lähinnä muiden katseita. Olen kuitenkin ratkaissut tilanteen niin, että jos lapsi alkaisi raivohuutamaan, silloin me lähdetään kaupasta pihalle, jos ei ole pakasteita tms. kärryssä, tai sitten jonnekin syrjempään rauhoittumaan. Mistään älylaitteesta tai ihan perseilystä meillä ei kyllä neuvotella kiukutkoon miten pitkään tahansa.
Kommentit (36)
"Jotain rajaa nyt! Jos olet sairaalassa saat katsoa telkkaria/läppäriä/pädiä niin paljon kuin haluat. Iästä riippumatta!"
Hei vaan, sairaanhoitaja. Olet siis sitä mieltä, ettei se vaikuta mitenkään lapsen sisäiseen maailmaan, turvallisuuden tunteeseen ja käsityksiin rajoista? Jos lapsi on sairaalassa pitkään, miten päästä enää normaalielamään, jos on tullut laiteriippuvaiseksi? Miten lapsi enää pystyy uskomaan ja kuulemaan vanhempiaan, jotka yrittävät epätoivoisesti seuraavat kuukaudet ja vuodet ohjata oikealle tielle, kun oikein sairaalassa on lapsen silmin ylimmät terveyden ja hyvinvoinnin auktoriteetti ohjanneet, mikä on sallittua ja "hyvästä" terveydelle ja hyvinvoinnille?
Rajat ne on oltava kriiseissäkin jonkinlaiset, jotta lapsi säilyttää turvallisuuden tunteen ja pystyy jatkamaan hyvää elämää sen jälkeen. Ja LASTEN VANHEMPIA KASVATTAJINA ON KUNNIOITETTAVA, OLI LAPSI VAIKKA SITTEN SAIRAALASSA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä saa pelätä tälläinen huonoitsetuntoinen ihminen kuin minä sitä miten myut suhtautuu.. esimerkkejä:
- synnärillä jouduin hätäsektioon menetin paljon verta, olin vaarassa itse menehtyä. Se oli järkytys. Seuraavana päivänä olisi pitänyt olla jalkeilla hoitamassa vauvaa mies hoiti kun haava oli juuri paikassa mihin imetystyynyn reuna osui. Ei tullut maitoa josta syyllistettiin pumppasin keskellä yötäkin 4 tunnin välein. Sen jälkeen syyllistettiin kun vauvan paino ei noussut tarpeeksi ja oli viikon välein kontrolli.
- lapsi ei meinannut nousta seisomaan josta syyllistettiin, ei kuulemma ollut tarpeeksi tasoja kotona josta ottaa tukea ( oli normaalit kodin kalusteet ja lastenhuone täynnä leluja). Lapsella todettiin myöhemmin add ja autismi josta myös syyllistettiin.
- lapsi leikki ja hakkasi lattiaan muovivasaralla muuraman kerran 9 kk iässä, naapuri tuli valittamaan metelistä
- jos lapsi itki ulkona tai bussissa ihmiset katsoivat vihaisena, olin huono äiti. En uskaltanut enää liikkua missään kuin pakolliset menot, myöhemmin lapsella todettiin refluksi jonka vuoksi itki kun oli vatsa kipeänä.
- päiväkodissa lapsi oli hidas pukemaan syytettiin ettei oltu kotona opetettu
- koulussa lapsella oli stressiä kotitehtävistä kun oli ollut sairaana ne kasaantuivat.pyysin keskustelua kuraattorin kanssa jonka mielestä minä olin syyllinen ettei läksyjä oltu tehty luomalla liian vaativan ilmapiirin kotiin niiden tekemisessä ja vaatimalla että lapsi harrastaa jotain eikä ole vain puhelimella kotona
Nämä vain esimerkkejä joisra olen syyllistynyt vuosien mittaan. Olen työtön yh ja tunnen muutenkin että kaikki on minun syytäni. On todella iso kynnys tässä vauheessa kun lapsi on 10 v kieltää ha rajoittaa lasta kun tuntee että on väärässä kaikessa, kun ei ole kavereitakaan eikä sukulaisia niin puhelimen kautta lapsi ssa jonkun yhteyden muihin.
Monet vanhemmat eivät pelkää lapsiaan vaan kaikkia muita ihmisiä jotka syyllistävät joka asiassa vanhempia. Luottamuksen ja empatian puute vaivaa ja se näkyy tässäkin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miksikö vanhemmat pelkää? Siksi, kun lastensuojelu ja sen rinnalla ihan kasvatuksen amnattilaiset ovat tehneet vanhemmat kädettömiksi; mikään ei ole enää oikein. Ei saa tukistaa, ei saa huutaa, ei saa laittaa nurkkaan ja mitä milloinkin. Kaikesta epäillään, jos korottaa ääntä. Lasten oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta korostetaan yli kaiken: lapsen pitää saada itse päättää, mitä syö jne. Vai pitääkö sittenkään!?
Antakaa vanhempien olla rauhassa vanhempia!!! Tämä viesti myös terveydenhoitopuolen ihmisille, jotka ovat menneet sekaisin lasten oikeuksien manifestistaan ja yrittävat viihdyttää sairaaloissa lapsia herkuin ja läppärein. Samalla kuitenkin kauhistelevat, jos lapsi katsoo TV:ta, vaikka itse sen sinne huoneeseen väkisin tuovat ja kauko-ohjaimrt käteen lyövät. Missä vanhempien oikeudet?!
Ei ole syy lastensuojelun. Kyllä se lähtee ihan v
Lukemisen ymmärtäminen.
No meillä laitettiin teinille siinä tilanteessa tarpeellisia rajoja, yöt piti olla kotona ja kouluasiat hoitaa, teinillä oli siis vaikeaa koulu/kaveripiirikuvioissa ja oltiin haettu apua mm. psykologilta, teini ei ollut kovin yhteistyökykyinen ja julkinen puoli ei auttanut kun suora lainaus "itsemurhaa yrittäneetkin kotiutetaan seuraavana päivänä kun ei resurssit riitä"..
Teini sitten itki uudelle kuraattorille kun ei saa olla niin kuin haluaa, kuraattori teki lasun kysymättä tutummalta kuraattorilta mitään kokomaistilanteesta ja jouduttiin hirmuiseen syyniin, jossa sossu mm. hankki teinille e-pillerit, jotka aiheutti mt-ongelmia ja väläyteltiin huostaanottoa ilman mitään perusteita.
Selvityksen jälkeen totesivat ettei kotioloissa ole mitään vikaa ja ollaan kuulemma toimittu parhaalla mahdollisella tavalla, saatiin jopa erikseen kiitosta siitä miten on toimittu ja pahoittelut mutta opin sen, että jos ei halua joutua sostoimen hampaisiin, on parempi antaa teinien tehdä mitä huvittaa vaikka se olisi heille itselleen vaarallista.
Teinin kaverin alle 12-v alkanut öisin kaupungilla notkuminen epämääräisissä porukoissa kaikki viikon loput ja huumekokeilut ja alaikäisenä kännäämiset ei aiheuttanut mitään toimenpiteitä.
Että olepa sitten vastuullinen vanhempi ja kyllä opin pelkäämään myös lastani kun tajusin että terveet rajat vetävä aikuinen joutuu vaikeuksiin. Jos ne kasvatusalan ihmiset olisi sanoneet teinille et rajat on oltava ja aikuisena voi hölmöillä jos vielä huvittaa, olisi kapinoiva teini tajunnut että aikuiset tarkoittaa hänen parastaan ja ehkä saanut siitä turvaa kapinavaiheessa.
Tänään lapsi (kohta 5 -vuotias) hermostui, kun me muut (aikuiset ja pikkuveli) aloimme syömään ilman häntä. Häntä oli siis kutsuttu syömään, mutta pöytään tuleminen kesti. Raivosi hetken keskenään keittiön ovella, me muut jatkoimme syömistä. Pesi kädet ja tuli syömään. Kun oli rauhallisempi, kerroin, että me emme odottele loputtomiin hänen saapumistaan pöytään, vaan kannattaa jatkossa tulla pöytään kun pyydetään jos haluaa aloittaa yhtä aikaa. Tuntui ymmärtävän. Minä taas en ymmärrä kuinka aikuinen ei kestä 5 -vuotiaan kiukkukohtausta. Eikä ole lapsellamme puhelinta enkä ajatellut ennen kouluikää hankkiakaan. Satunnaisesti on saanut tabletilla pelata Pikkukakkosen äppiä, se riittää mediakasvatukseksi toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No meillä laitettiin teinille siinä tilanteessa tarpeellisia rajoja, yöt piti olla kotona ja kouluasiat hoitaa, teinillä oli siis vaikeaa koulu/kaveripiirikuvioissa ja oltiin haettu apua mm. psykologilta, teini ei ollut kovin yhteistyökykyinen ja julkinen puoli ei auttanut kun suora lainaus "itsemurhaa yrittäneetkin kotiutetaan seuraavana päivänä kun ei resurssit riitä"..
Teini sitten itki uudelle kuraattorille kun ei saa olla niin kuin haluaa, kuraattori teki lasun kysymättä tutummalta kuraattorilta mitään kokomaistilanteesta ja jouduttiin hirmuiseen syyniin, jossa sossu mm. hankki teinille e-pillerit, jotka aiheutti mt-ongelmia ja väläyteltiin huostaanottoa ilman mitään perusteita.
Selvityksen jälkeen totesivat ettei kotioloissa ole mitään vikaa ja ollaan kuulemma toimittu parhaalla mahdollisella tavalla, saatiin jopa erikseen kiitosta siitä miten on toimittu ja pahoittelut mutta opin sen, että jos ei halua joutua sostoimen hampaisiin, on
Tämä juuri. Jostain syystä Suomessa ajatellaan kaikkien vanhempien olevan lähtökohtaisesti huonoja ja todistustaakka on vanhemmalla todistaa että on ihan hyvä vanhempi. Tämä todistustaakka on hartioilla jo kun menee neuvolaan ekan kerran. Epäilystä herättää jo se kun kerrot että olet vanhempi.
En ihmerteie etteivät vanhemmat uskalla vetää rajoja.
No ne asiantuntijat voisivat ihan antaa vanhemmille vaikka selviä ohjeita, miten erilaisissa tilanteissa kannattaa toimia. Nyt on lähinnä keskitytty haukkumaan vanhempia, kun eivät osaa, vaikka samojen asiantuntijoiden toimesta on moni kasvatustapa, jolla nämä vanhemmat itse on kasvatettu, todettu haitalliseksi lapsille. Jos vaikka vanhemmille antaisi vanhemmuuteen ihan työkaluja sen haukkumisen sijaan, niin ehkä oppisivat paremmiksi vanhemmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä saa pelätä tälläinen huonoitsetuntoinen ihminen kuin minä sitä miten myut suhtautuu.. esimerkkejä:
- synnärillä jouduin hätäsektioon menetin paljon verta, olin vaarassa itse menehtyä. Se oli järkytys. Seuraavana päivänä olisi pitänyt olla jalkeilla hoitamassa vauvaa mies hoiti kun haava oli juuri paikassa mihin imetystyynyn reuna osui. Ei tullut maitoa josta syyllistettiin pumppasin keskellä yötäkin 4 tunnin välein. Sen jälkeen syyllistettiin kun vauvan paino ei noussut tarpeeksi ja oli viikon välein kontrolli.
- lapsi ei meinannut nousta seisomaan josta syyllistettiin, ei kuulemma ollut tarpeeksi tasoja kotona josta ottaa tukea ( oli normaalit kodin kalusteet ja lastenhuone täynnä leluja). Lapsella todettiin myöhemmin add ja autismi josta myös syyllistettiin.
- lapsi leikki ja hakkasi lattiaan muovivasaralla muuraman kerran 9 kk iässä, naapuri tuli valittamaan metelistä
- jos lapsi itki u
Tuo maidon nousu ja painon lasku ennen kotiin lähtöä on kyllä ihan käsittämätön juttu. Vuodesta toiseen siitä syyllistetään äitiä. Se maito nousee usein kunnolla vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä. Ja se on ihan normaalia. Sairaaloilla on vaan kiire heittää synnyttänyt kotiin, joten toteavat herkästi että oma maito ei riitä ja haluavat antaa korviketta. Kiireettömyys ja rauhallisuus auttaisi siinä maidonnousussakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miksikö vanhemmat pelkää? Siksi, kun lastensuojelu ja sen rinnalla ihan kasvatuksen amnattilaiset ovat tehneet vanhemmat kädettömiksi; mikään ei ole enää oikein. Ei saa tukistaa, ei saa huutaa, ei saa laittaa nurkkaan ja mitä milloinkin. Kaikesta epäillään, jos korottaa ääntä. Lasten oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta korostetaan yli kaiken: lapsen pitää saada itse päättää, mitä syö jne. Vai pitääkö sittenkään!?
Antakaa vanhempien olla rauhassa vanhempia!!! Tämä viesti myös terveydenhoitopuolen ihmisille, jotka ovat menneet sekaisin lasten oikeuksien manifestistaan ja yrittävat viihdyttää sairaaloissa lapsia herkuin ja läppärein. Samalla kuitenkin kauhistelevat, jos lapsi katsoo TV:ta, vaikka itse sen sinne huoneeseen väkisin tuovat ja kauko-ohjaimrt käteen lyövät. Missä vanhempien oikeudet?!
No ei se tukistaminen tai huutaminen ainakaan saa i
No ei tietenkään, mutta tuo oli varmaan yliampuva esimerkki saadakseen asian ymmärretyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No meillä laitettiin teinille siinä tilanteessa tarpeellisia rajoja, yöt piti olla kotona ja kouluasiat hoitaa, teinillä oli siis vaikeaa koulu/kaveripiirikuvioissa ja oltiin haettu apua mm. psykologilta, teini ei ollut kovin yhteistyökykyinen ja julkinen puoli ei auttanut kun suora lainaus "itsemurhaa yrittäneetkin kotiutetaan seuraavana päivänä kun ei resurssit riitä"..
Teini sitten itki uudelle kuraattorille kun ei saa olla niin kuin haluaa, kuraattori teki lasun kysymättä tutummalta kuraattorilta mitään kokomaistilanteesta ja jouduttiin hirmuiseen syyniin, jossa sossu mm. hankki teinille e-pillerit, jotka aiheutti mt-ongelmia ja väläyteltiin huostaanottoa ilman mitään perusteita.
Selvityksen jälkeen totesivat ettei kotioloissa ole mitään vikaa ja ollaan kuulemma toimittu parhaalla mahdollisella tavalla, saatiin jopa erikseen kiitosta siitä miten on toimittu ja pahoittelut mutta opin sen, että jos ei halua joutua sostoimen hampaisiin, on
Olen pahoillani puolestasi.
Jotenkin nuo teinille määrätyt e-pillerit tuon kaiken päälle sai vereni kuohahtamaan. Miten vanhemmilla ei ole oikeutta mihinkään, mutta viranomaisilla on? Vanhempien varpaille voidaan astua ja asettaa epäilystä alle noin vain. Vaikka eivät tilannetta ja lasta edes tuntisi.
Olen varhaiskasvatuksen työntekijä ja tämä on aivan totta. Tunnekasvatus ja lapsilähtöisyys on ymmärretty aivan väärin. Todistan joka päivä näitä, kun vanhemmat pelkäävät jopa 1-vuotiaita lapsiaan! Eivät esim uskalla ottaa lelua pois kädestä, kun pitää lähteä, eikä ole lapsen oma lelu. Siihen avuttomana neuvottelemaan lähes vauvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ne asiantuntijat voisivat ihan antaa vanhemmille vaikka selviä ohjeita, miten erilaisissa tilanteissa kannattaa toimia. Nyt on lähinnä keskitytty haukkumaan vanhempia, kun eivät osaa, vaikka samojen asiantuntijoiden toimesta on moni kasvatustapa, jolla nämä vanhemmat itse on kasvatettu, todettu haitalliseksi lapsille. Jos vaikka vanhemmille antaisi vanhemmuuteen ihan työkaluja sen haukkumisen sijaan, niin ehkä oppisivat paremmiksi vanhemmiksi.
Miten olisi vaikka maalaisjärki ja se ettei taaperoa tarvitse totella tai kysyä hänen mielipidettä joka helvetin asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksen työntekijä ja tämä on aivan totta. Tunnekasvatus ja lapsilähtöisyys on ymmärretty aivan väärin. Todistan joka päivä näitä, kun vanhemmat pelkäävät jopa 1-vuotiaita lapsiaan! Eivät esim uskalla ottaa lelua pois kädestä, kun pitää lähteä, eikä ole lapsen oma lelu. Siihen avuttomana neuvottelemaan lähes vauvan kanssa.
Se johtuu siitä, että sinä kyyläät arvioivasti ja arvostelevasti vieressä vikoja etsien. Niitä vikojahan niissä kasvatuskeskusteluissakin käydään läpi ja pyritään saamaan jos jonkinlaista erityisasiantuntijaa arvioimaan perhettä ja lasta. Ilmeisesti on tarve työllistää niitä ja saada niihin tukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kun käy ulkoilemassa, niin näky muistuttaa jotain dystooppista kauhuelokuvaa, zombielauma vaeltaa katse kännykässä.
Voihan sitä toki itselleen uskotella kuinka tuo ei vaikuta lapsen kehitykseen millään tavalla, en millään jaksa uskoa.
Mun lapsi meni vastikään päiväkotiin 2-vuotiaana. Meillä ei ole käytetty tv:tä lapsenvahtina, ei ole tablettia, ei kännykkää. Menin hakemaan lasta päiväkodista eräs päivä ja siellä ne vaan tölläs tabletilla koko ryhmä Pipsa Possua?! Kuulema kuuluu digikasvatukseen.
Tuon ikäiset lapset eivät tarvitse digiä, mutta päiväkodin työntekijät tarvitsevat remmiä perseelle.
Vierailija kirjoitti:
Myönnän, että itse pelkään jos taapero alkaa raivoamaan kaupassa, lähinnä muiden katseita. Olen kuitenkin ratkaissut tilanteen niin, että jos lapsi alkaisi raivohuutamaan, silloin me lähdetään kaupasta pihalle, jos ei ole pakasteita tms. kärryssä, tai sitten jonnekin syrjempään rauhoittumaan. Mistään älylaitteesta tai ihan perseilystä meillä ei kyllä neuvotella kiukutkoon miten pitkään tahansa.
Tuo, että viedään se mukula kaupasta, kirkosta, kirjastosta yms. pois jäähtymään, on itse asiassa hyvä asia. Ei ihmisiä niinkään häiritse se ääni, mikä siitä lapsesta lähtee tai joku kiukkukohtaus, vaan se miten se vanhempi siihen reagoi. Se lässyttävä tunteiden sanoittaja -äiti tekee ympärillä olijoista tosi murhanhimoisia. Sellainen, joka kantaa sen kiukkuavan tenavan rauhallisesti pois, rauhoittaa samalla muutkin. Samalla lapsi saa turvallisesti opetuksen siitä, miten julkisissa paikoissa käyttäydytä
Tämä just. Lapset ovat lapsia, kiukkuavat, huutavat ja tekevät tyhmiä asioita. Mutta se ei ärsytä silloin kun vanhemmat tulevat komentamaan, ohjaamaan, kieltämään ja vievät tarvittaessa pois jos ei uskota mitä sanotaan. Lässyti-vanhemmat ja heidän lapsensa saavat ärsyyntymään. Ja kyllä, tällaisten lässyttäjävanhempien lapsetkin alkaa ärsyttää, vaikka se ei ole heidän vikansa.
Ja kun ei anna lapselle kännykkää tai ainakin ostaa vanhan ja rajoittaa netin ym. käyttöä, lasta kiusataan. Jopa opettajat ihmettelevät, kun lapsella ei ole kännykkää, josta voi etsiä tunnilla opetukseen tietoa.
Niissä vanhoissa kun kännyköissä on sisäänrakennettu pelit, joita ei saa millään ilveellä pois. Vaikkei olisi nettiä eikä muita hienouksia, lapset pelaavat vaikka sitten niitä koulumatkalla kävellessään, etteivät olisi erilaisia ja joutuisi muiden lasten silmätikuksi.