1-vuotias huutaa koko yön
APUA!
Meidän ennen niin helppo poika on alkanut riehumaan yöllä. Yli yksivuotiaaksi asti nukkui 12-14h yössä heräämättä, mutta sitten yht äkkiä ääni vaihtui kellossa.
Ensin vieroitimme pojan tutista, koska luulimme yöheräilyn johtuvan siitä, että poika itkee tuttia. yöt oli yhtä tutin suuhun nostelua, jopa 10 kertaa yössä. Nyt poika ei syö enää tuttia, mutta yöt sen kus vaikeutui.
Poika menee nätisti nukkumaan omaan huoneeseensa, omaan sänkyyn ja nukahtaa joka ilta ilman ongelmia. Sitten parin tunnin päästä alkaa show. Poika huutaa niin kauan että sen luokse menee. ollaan kokeiltu pidentää huuto aikoja, mutta raja ei tule vastaan..se vaan huutaa niin kauan että sen luokse menee. No hiljenee sitten heti kun silittää tukkaa. Nukahtaa pian uudestaan, mutta heti kun äiti tai isä hiippii pois huoneesta, niin herää ja alkaa taas huutaan. Nyt yömme ovat yhtä silitteölyä. Viime yönä isä silitteli pari tuntia ja äiti pari tuntia lasta...eli yhteensä neljä tuntia seisoskelua sängyn vieressä. Mies välillä vaan oli siinä, ei koskenut poikaan, mutta kun poika alkoi itkemään antoi äänimerkin niin poika tiesi isän olevan vieressä ja hiljeni.
Siis mitä tämä nyt on? Olemme isän kanssa tosi väsyneitä. Yöt on hirveän katkonaisia ja välillä saamme pätkissä nukuttua vain 3h yön aikana. Voiko poika pelätä pimeää? Onko kenelläkään kokemusta? Viereen emme ota, sillä siihen poika tottuisi heti ja emme saisi häntä enää koskaan omaan sänkyyn nukkumaan. (joskus tuli sekin virhe tehtyä) Olisko tyhmää antaa tutti takaisin? Pitääkö tällainen lapsi viedä unikouluun? Koska tätä on nyt jatkunut yli kuukauden ja väsyttää...zzz zzz.
Antakee neuvoja! Kiitos
Kommentit (4)
moi!
Meillä ollut myös samanlaista. kun poika oli vuoden alkoi (ennen niin rauhalliset yöt) tulemaan rauhattomaksi. Heräsi ja itki ihan hirveästi. Mutta meillä ei kyllä auttanut silittelyt yms. piti väkisin pitää sylissä ja puhella että rauhoittui. ja välillä siinä meni jopa tunti...
Akuutissa oli lääkäri osuudessa juttua tällaisista yöllisistä itku kohtauksista, unen siirtymä vaiheista... Eli kun itkee itsestä tuntuu että lapsi olisi hereillä voi olla jopa silmät auki, mutta nukkuu. Ja siinä oli kerrottu että voisi kokeilla " herätellä" ennen tuota itkukohtauksen alkua, ihan varovasti niin että se siirtymä tapahtuisi jotenkin " hellemmin" ... Ja niin että vain hieman " havahtuu" ja nukahtaa uudestaan. Täällä oli jokin aika sitten samantapaisista jutuista puhe. JA EN KATSONUT AKUUTTIA TUOLLOIN KOKONAAN MUTTA KERRON MITÄ MUISTAN... Jos teilläkin poika herää yl aina 2 tuntia nukuttuaan, voisi sitä herättelyä kokeilla...?
Mutta ehdottaisin myös onnistuisiko pojan sängyn siirtäminen väli aikaisesti teidän makkariin. Tai sitten pojan huoneeseen patja lattialle, jossa sitten voitte miehenne kanssa " vuorotellen" nukkua. Saisitte edes toinen nukkua yön rauhassa ja ehkä poikakin nukkuisi rauhallisemmin kun on vanhempi lähellä, olisitte turvana! Koska muistan että väsyneenä sitä itsekkään ei jaksa sitten mitään!!! On todella uuvuttavaa. Ja pitää saada itsekkin nukkua!
Meillä poika nukkuu samassa huoneessa ja silloin oli helppo rauhoitella ja nykyään jos itkee yöllä vedän pinniksen oman sängyn reunaan kiinni ja laitan vain käden pinnojen välistä, se rauhoittaa ja poika nukk heti.
Mutta rauhallisia öitä teille! Ja muista tämä on vain nyt yksi vaihe, ohi menevää! vaikkei nyt siltä tuntuisikaan...
t:äiti+hupuli 1v2kk ja 2vkoa Ja nyt yöt melko rauhaisia=)
toisesta ketjusta sain neuvon käyttää yövaloa ja sitä kokeillaan tänään, jospa tehois. Muuten kai se on pakko alkaa nukkumaan lapsen kanssa samassa huoneessa. Ei se kylläkään houkuttele koska en nuku hyvin kun lapsi tuhiusee vieressä ja lapsikin on paljon levottomampi, alkaa juttelemaan ym. Mutta katsellaan
milla
rauhattomia kuukauden ajan. Lapsi nukkui samassa huoneessa, mutta hankalimpina öinä otimme viereen. Ei oppinut kuitenkaan vieressä nukkujaksi; minun unenlahjoilla siitä ei olisi tullutkaan mitään...
huoneessa? Silloin olisi ainakin helposti läsnä, lapsi ei ehtisi huutaa juurikaan ja olisi helppo lapsi siinä tyynnyttää. Ja tutinkin voi antaa takaisin, jos se helpottaa?
Ei mikään ratkaisu ole " ikuinen" , vaikka nyt siltä tuntuisikin:) Lapsi varmasti läheisyyttä kaipaa ja sitä lapsen tarvitsemaa turvallisuudentunnetta ei synny huudattamalla.