En jaksa enää
Olemme olleet naimisissa kohta kolmekymmentä vuotta.
Tänä aikana olen yrittänyt opettaa miehelleni käytöstapoja. Miten käytetään haarukkaa, miten aterimet asetetaan ruokailun jälkeen. Ja yleensäkin miten pöytä katetaan jopa arkisin.
Jos lähdetään kauppaan voi laittaa jalkaan kengät croksien sijaan ja jopa puhtaat housut ja ehjä T-paita yms.
Olen jo luovuttanut ajat sitten.
Tänäänkin oli mainio kohtaus kun olimme torilla syömässä niin hän pisteli ruokaa poskeensa mainoslippis päässä ja salaattikastiketta valui hoitamattomasta parrasta.
Aivan sama, jaksaminen on loppu.
Kommentit (8)
Eroko. Ellet sitten itse laita vaatteita valmiiksi tai käske miestä. Ja sano että pyyhkii kastikkeen paperilla. Tai sitten katselet samaa menoa edelleen.
Aika pitkään olet moista katsellut. Epäilen, että kirjoitatkin jostain muusta henkilöstä.
Olisit valinnut tavismiehen. Jännämiesten taso laskee yleensä vanhemmiten.
Tapakulttuuri ja käytöstavat.....
Ensinnäkään mieheni ei omaa oikeastaan kumpaakaan.
Myöskään miniäni, yllätys sekin. Kun ruokapöytään eivät kaikki mahtuneet yhtäaikaa hän meni pöytään ja jätti anoppinsa, siis minut tollona seisomaan ilman paikkaa. Olen aina kuvitellut, että vanhemmat ensin. No jaa ei ollut eka kerta! Se kotona opittu tai opettamatta jättäminen!
Tarjoo miehelle pantavaks peppureikääs, nii eiköhä ala oppimaa 😁.
Sinun pitäisi vähän relata. Meilläkään ei kateta arkisin pöytää. Ruoka nostetaan pöytään ja jokainen hakee itse astiat itsellensä. Silti me osaamme lapsiamme myöten halutessa kattaa pöydän oikein. Kukaan ei myöskään valvo miten aterimet jätetään kun on syöty. Itse olet resupekan nainut niin miksi se resupekka nyt muuttuisi vanhetessaan. Joko hyväksyt hänet tuollaisena tai jätät hänet.
No herranen aika: Jos et jaksa niin muuta pois!