Antaisitko omien vanhempiesi maksaa kalliita lomia perheellesi???
Kaukomatkoja, jota et ikinä voisi kuvitella kustantavasi itse...?? Itsesi ja miehesi lisäksi matkoille pääsisivät kaikki lapsesi. Hinnat tähtitieteellisiä, omat rahat tiukassa ja asuntolainaa paljon. Nyt jo yhdellä unelmalomalla on oltu, toiselle lähdetään pian ja kolmas n. vuoden päähän on varattu. Olen ainut lapsi, joten se mitä saan, ei ole pois muilta sisaruksilta. Lapset innoissaan ja nauttivat täysillä. Ikinä en pysty maksamaan näitä 5 tähden hotelleja ja Karibian risteilyjä, Tokion matkoja, Thaimaan matkoja. Vanhempani todella hyvässä taloudellisessa tilanteessa.
Kommentit (9)
jos vanhemmat itse ja omaehtoisesti näin haluavat toimia, niin tottakai. Mutta en kehtaisi omalla vihjailulla tai pyytämällä " ansaittua" lomaa vastaanottaa enkä näin kyllä toimisikaan :) Nauti ap ihanista hetkistä!
Tunnen jääväni kiitollisuuden velkaan ja ikään kuin olevani velvoitettu miellyttämään/ toimimaan jollain tietyllä tavalla, jotta vanhempani olisivat tyytyväisiä.
Ehkä tilanne olisi toinen jos vanhempani olisivat AINA olleet avokätisiä ja minut olisi kasvatettu siihen, että on OK ottaa arvokkaitakin lahjoja toisilta vastaan.
En siis oikeastaan osannut vastata kysymykseesi... Kiva kuitenkin sinulle ja perheellesi, että teillä on ollut mahdollisuus viettää mukavia lomia yhdessä.
Naurettavaa hurskastelua nuo " tärkeetätulla omillaan" -asenteet. Tulen erittäin hyvin toimeen omillani, muttei mulla ole mitään rakkaudella annettua, kallista lahjaa vastaan. Miks olis? Ai niin, tää suomalainen köyhyys- ja kurjuus kaunistaa kilpailu.
Totta kai jos haluavat! Perintöveroa vartenko niitä rahoja pitäisi säästää? Tosin tuo perintövero taitaa olla poistumassa (ainakin rikkailta, ehkä se köyhien iloksi jätetään vielä pienistä omaisuuksista, heh heh).
Tälläkin palstalla paitsi että vanhemmat ei sais hoitaa lapsenlapsiaan, ainakaan ilmaseks, auttaa kotitöissä jne..
Jos on varaa ja mahdollisuuksia, kuuluukin nauttia elämästä. Ei se ole keneltääkään pois. Viisas ja itsetuntoinen ihminen ottaa vastaan apua ja tietenkin jos vanhemmat haluaa maksaa ja varaa on, lähtee lomalle. Kyllä sitä sinnittelyä elämässä yleensä riittää ihan tarpeeks.
terv. eräs omillaan toimeentuleva
En koe jääväni kiitollisuuden velkaan, koska läheiset välit ja isäni on suoraan sanonut, että parempi käyttää heille ylimääräinnen raha perheelleni nyt kuin säästää perinnöksi tulevaan :-)
Eli tavallaan matkaan kuluu ne rahat, jotka minulle " kuuluisi" kun vanhemmat kuolleet, mielummin niistä rahoista nautitaan nyt yhdessä.
Matkoilla mukana aina siis myös vanhempani.
Hänellä on sen tason eläke, johon en itse tule ikinä pääsemään, mutta silti. Meillä on valtava asuntolaina eikä muuten olisi varaa mennä kaupungista minnekään - oma valinta, emme niin kauheasti edes hingu sinne mökille. Mutta mennään, kun hän haluaa tarjota lapsenlapsille.
Joku toinen kirjoitti, että tuntuu kuin jäisi kiitollisuuden velkaan. Ihan samaa ajattelen minäkin.
Eikä minua silti hetkauta jos joku saa arvokkaita lahjoja. Eihän se minulta ole pois. Tällä palstalla usein jauhetaan kateudesta ajattelematta, että ei meistä kaikki haaveile rikkaasta elämästä, kalliista matkoista, isoista taloista ja uusista autoista.
sitä paitsi kotona asuvat sisaruksenikin saavat unelmalomia vanhemmiltani, niin miksen minäkin voisi perheeni kanssa käydä vanhempien laskuun. Eipä olla tästä ikinä saatu ongelmaa aikaiseksi, tosin en ikinä kehtais pyytää/edellyttää vanhemmiltani moista, mutta kun trjoavat niin kernaasti otetaan vastaan :D