Miksi lastensuojelulaitosten ohjaajat ovat usein persooniltaan räväköitä ja hieman elämänkoululaisia?

En tiedä, mutta usein he ovat kyllä tosi mukavia ja helposti lähestyttäviä, päin naamaa ainakin. Siksi tulee aina yllätyksenä, kun tai jos kuulee heidän puhuneen jotain pahaa selän takana. Terveisin heidän kanssaan usein ammatillisissa yhteyksissä työskentelevä 

Koska he ovat sellaisia eli elämänkoululaisia. Eivät välttämättä sen enempää huvä kuin paha.

Ei kai ne nyt voi mitään elämäm koululaisia olla, kai sinne nyt joku sosionomin tms. koulutus tarvitaan.

Ei siellä hissukat pärjää, eivätkä haluakaan alalle.

Pitää olla vähän räväkkä, ja sellainen, että toisten sanomiset omasta tyylistä ei hetkauta, koska lastensuojelun asiakkaat osaavat kyllä yrittää etsiä kaikki ne kohdat mihin sattuu. Nuoret joilla on paha olla purkavat sitä menemällä tosi henkilökohtaisuuksiin. Jos sitä ei kestä, ei ole sellaisessa paikassa kauaa töissä. Ja ne jotka jaksavat sitä hommaa pitkään, heistä usein näkyy se ulospäinkin, että eivät mene palasiksi vaikka joku hiusten väristä kettuilisikin.