Lue keskustelun säännöt.
Anopin muistioireet ja jälkeläisten kieltäminen
22.08.2025 |
Anoppini on 82-vuotias ja läheinen kanssani. Me näemme usein ilman miestäni, lasten kanssa tai ihan kahdestaan. Yksin asuva nainen, jolla fyysinen kunto on ollut kova ja elämä aktiivista.
Pari vuotta hänellä on minun silmiini kuitenkin ollut jo haparointia muistin kanssa. Etenkin suuntavaisto on heikentynyt. Kesällä sukumökiltä (ennen appivanhempien, nykyisin mieheni veljen) lähtiessä kun anoppi ei hahmottanut, missä ollaan kun käytin kiertotietä. Anoppi on itse kuitenkin lenkkeillyt tuota tietä päivittäin vielä 7-8 vuotta sitten.
Tänä vuonna mukaan on tullut tihenevä sanojen hakeminen, lisääntynyt hiljentyminen ja eristäytyminen sekä epäluuloisuus ja ärtyneisyys. Anoppi on myös laihtunut. Tuntuu että ihan anopin persoona on muuttunut puolessa vuodessa, hän jotenkin käpertyy sisään päin. On oudon vihamielinen vanhojakin ystäviä kohtaan.
Mieheni ja hänen veljensä ovat vahvasti sitä mieltä että anopilla on kaikki hyvin ja minä reagoin turhista. Minä olen huolissani ja toivoisin anopin menevän lääkäriin, mitä anoppi taas pitää vain turhana rahanhaaskuuna: hän on itse ollut aina terveysintoilija ja suhtautunut kriittisesti lääkkeisiin. Mieheni oikein korostaa että jokaisella aikuisella ihmisellä on vapaa tahto, eivätkä he voi äitiään pakottaa. Edes hoitotahtokeskusteluita tms eivät pidä vielä ajankohtaisina
Vaikeaa tässä on se, että minä pystyn näkemään anoppia joustavasti ja pidempään, kun taas mieheni ja hänen veljensä ovat kaikki kiinni uraputkessa eivätkä tapaa kuin muutamina viikonloppuina kuukaudessa. Anoppi pystyy yhä skarppaamaan juuri sellaiset pari tuntia mitä päivälliset kestää, mutta minä olen nähnyt että kodin jääkaapissa palaa lähinnä valo ja kuunnellut kun anoppi toistaa samoja lapsuuden juttuja uudelleen.
Kommentit (35)
Anoppi muutti palvelutaloon. Tai niin luultiin. Ensin poistettiin ruokapalvelu, sitten ns. kotipalvelut (maksettiin siitä, että anoppi pääsee ulkoilemaan, joku vahtii, että pyykit on pesty ja kuivumassa, iltapala tarjolla, siivous 2x vko, suihkuapu 2x vko). Suihkuapu muuttui siihen, että joku on paikalla kun anoppi yrittää käydä itse suihkussa, että jos kaatuu, soittaa apua...
Palvelumaksut eivät pienentyneet, vaikka esim. ruokailut jäi kokonaan pois. Tuli muita rivejä laskuun tilalle... sit tuli se tilanne, että omaisten olisi pitänyt päivystää, että jos anoppi ei avaa oveaan, niin mennään aukaisemaan se niille kotihoidon työntekijöille, kum heiltä otettiin avaimet pois "turvallisuussyistä". Kotihoito käy täyttämässä lääkeannostelijan, ja nostaa rupka-annokset pöydälle, muttei lämmitä niitä mikrossa... jos muistavat ottaa sen ruuan näkyviin.
Nyt käydään kerta viikkoon siellä pesemässä pyykit, ostamassa ruuat kaupasta jne. Ostettu erillinen siivouspalvelu. Matkaa 150km yhteen suuntaan. Puolisolla vuorotyö, itsellä työ, joka edellyttää useamman päivän matkoja. Alaikäiset lapset tarvitsisivat välillä vanhemoia kotona...
Kun ei rahallakaan saa näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sun pitäis vaan sanoa anopille suoraan että rakastan sua ja oon sun voinnista huolissani. Ehkä anoppi osaa ite sanoa mikä sit auttais.
Vierailija kirjoitti:
Ap, anoppisi voi olla myös masentunut. Masennukseen voi liittyä yksipuolinen ruokavalio, kehon toimintakyvyn heikkeneminen tai ihan vain tunne siitä, ettei elämässä ole enää läheisiä eikä omia lapsiakaan kiinnosta vanha äiti.
On muitakin sairauksia joilla vois selittyä kuten ketjussa mainittu Parkinsons. Tai huomaamatta jäänyt aivoinfarkti, syöpä anoppi on selkeesti oman linjansa valinnut, et sinä ap voi sitä murtaa. Sinun on taivuttava hyväksymään ettet voi auttaa vaikka haluaisit.
Eikö kaikille 80 v.täyttäneille kuulu jo kunnan puolesta tehdä vanhuspalvelukartoitus?
Ota yhteys kuntasi vanhuspalveluyksikköön ja pyydä että sieltä tullaan tekemään palvelukartoitus. Se tapahtuu sitten anoppisi kotona, joten häntä ei tarvitse lähteä mihinkään viemään. Anopille tulee itselleen sitten tieto, että kartoittajatulee käymään, ihan rutiini tarkastus, jotta saadaan tietoa mahdollisista palvelutarpeista.
Sinun ei tarvitse olla mukana tai kenenkään muunkaan, mutta saa olla.
Voit kertoa etukäteen heille, että eläimet vahvasti muisti sairautta.
Miehesi ja veljensä ei vaan halua ottaa osaa koko asiaan, mutta kyllä heidän itse asiassa täytyy. Eihän he mitään tee, jos sinä kaikesta huolehdit, se on heille kuin lottovoitto.
Jos ajattelet asiaa nyt vaikka siltä kannalta että tee se minkä voit. Kutsu anoppi teille syömään vaikka kerta viikkoon ja käy kahvittelemassa silloin tällöin. Viet aina lahjaksi jotain hyvää ja terveellistä syötävää jota nautitte sitten yhdessä. Samalla tiskaat ja pyyhit vaivihkaa puhdistusliinoilla keittiön pinnat ja hanat ja vessassa sama.
Pyydä anoppia mukaan puistoon ja anna hänen viettää aika lastenlasten kanssa. Kuuntele anopin murheet kuten ystävät tekee ja anna kertoa vaikka tuhat kertaa lapsuudenmuistot; johdata ajatukset kuitenkin aina johonkin mukavaan jos alkaa surkutella vanhoja vääryyksiä.
Jos nämä teet, olet tehnyt paljon enemmän anoppisi eteen kuin mitä maksulliset hoitopalvelut voivat koskaan tarjota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko anoppi kristitty? Voi olla että pelkää kuolemaa syntiensä tähden ja kiistää itse kaiken haurastumisen. Veisin hänet kirkkoon, papit osaa usein jutella tällaiset solmut auki.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se diagnoosi yksin mitään ratkaise. Nyt olisi se aika kun pitää alkaa hoitaa asioita ja auttaa enemmän. Siis anopin lasten tässä vaiheessa. Laihtuminen voi kertoa siitä ettei muista syödä. Monilla alkuvaiheen muistisairailla käy kotihoito 1-2 kertaa päivässä tarkistamassa onko asiakas syönyt ja ottanut päivän lääkkeet. Kauppa-asiat on nykyään helppo ulkoistaa ja tilata netistä kotiinkuljetuksella. Puhelut joka päivä tsekkaus miten menee jne.
Siinä vaiheessa kun ihminen unohtaa syödä, on typeryyttä alkaa sitä syömistä vahtia. Luonnollisinta ja armeliainta olisi antaa sen haipua pois aliravitsemukseen.
Katsos jos näläntunne häviää, se on merkki siitä että on aika lähteä. Elimistö alkaa jo sammutella valoja. Vain typerys rääkkää siinä kohtaa vanhusta pitämällä sitä väkisin hengissä.
Itse olen kirjannut hoitotahtooni, että minua ei missään nimessä tai olosuhteissa saa letkuruokkia tai syöttää, ellen itse osaa ilmaista että nyt tahdon ruokaa. Muuten syömiseeni ei saa puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silta ylitetään kun se on kohdalla. Joskus elämään kuuluu traagisia piirteitä. Voi olla että miehesi havahtuu vasta kun äidille käy pahasti. Minusta yksin asuvalle vanhukselle pitäisi soittaa joka päivä vaikkei olisi mitään muistiongelmiakaan. Aina voi vaikka kaatua eikä pääse itse ylös tai ihan tavallinen flunssa aiheuttaa sydänoireita.
82-vuotiaallakin voi olla anoreksia. Se aiheuttaa kognitiivisia oireita paljon nopeammin tuon ikäisenä. Anopin terveyshulluus on saattanut olla hyvin peiteltyä syömishäiriötä. Vanhusten mt-ongelmista ei puhuta tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, anoppisi voi olla myös masentunut. Masennukseen voi liittyä yksipuolinen ruokavalio, kehon toimintakyvyn heikkeneminen tai ihan vain tunne siitä, ettei elämässä ole enää läheisiä eikä omia lapsiakaan kiinnosta vanha äiti.
Niinpä, lähestyvä kuolema, rappeutuva ruumis ja yksinäisyys aiheuttaisivat aika monessa meissä masennusta. Ilmeisesti anoppi on leski? Jotkut vanhukset eivät koskaan tokene elämänkumppanin menettämisestä vaan peräti odottavat lopullista hetkeä.
Meillä kanssa miehen veli otti anopin raha-asiat hoitaakseen tupaten itsensä edunvalvojaksi .Ei kuitenkaan ymmärrä mitä muuta siinä pitää hoitaa .Sönköttää kuinka anoppi kyllä osaa ja tajuaa tehdä sitä ja tätä.Ei todellakaan pysty enään oikein mihinkään.Todettu muisti sairaus ,kuuro täytyy huutaa eikä sittenkään mene perille .Raivostuttavaa ettei miehet tajua vaikka selvästi näkevät mikä on kunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap kuvittelee tapahtuvat, kun on käyty muistihoitajalla? Anopilla on jo ikää, 82v iässä saa jo sanat kadota ilman sairauksiakin (sitä kutsutaan vanhuudeksi). Joka tapauksessa yhteiskunta ei apua tarjoa, kaikenlaisilla hoitotahdoilla jne. tehdään vain entistä selvemmäksi, että loppu on lähellä ja miniä (noin 50v) on valmiina ottamaan ohjat. Vanhuksen itsenäisyyden rippeet viedään ja vain siksi, että perheen ulkopuolinen niin haluaa.
Mikä ap on motiivisi sille, että haluat anopista virallisesti sairaan?
Kommenttisi on tökeröä provosointia. On eri asia että vanhuksella on normaalia ikään liittyvää unohtelua kuin huolestuttavaa oireilua. Terveydestään tarkan ihmisen muuttuminen syömättömäksi ja liikkumattomaksi lyhyen ajan sisällä on jo huolestuttavaa, saati sitten vainoharhaisuus ja laihtuminen.
Kuten ketjussa on moni sanonut, lääkäri
Sinä olet jo ottanut anopin vastuullesi tekemällä hänes itsellesi sairaan. En ymmärrä, mitä hyödyt siitä, että anopille saadaan haluamasi diagnoosi - ellet sitten ole edunvalvontavaltuutuksessa nimetty henkilö, joka haukkana odottaa pääsevänsä käsiksi anopin omaisuuteen, josta lapset eivät kaiketi ole erityisen kiinnostuneita.
Nyt on korkea aika tehdä edunvalvontasopimus. Tosin ilmeisesti anoppisi lapsia ei kiinnosta asia yhtään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitini alkoi sekoilla jo 80-luvulla. vielä 2005 kukaan sukulaisista ei uskonut että mitään olisi. ihmiset on sokeita.
Ap, anoppisi voi olla myös masentunut. Masennukseen voi liittyä yksipuolinen ruokavalio, kehon toimintakyvyn heikkeneminen tai ihan vain tunne siitä, ettei elämässä ole enää läheisiä eikä omia lapsiakaan kiinnosta vanha äiti.