Nuori aikuinen ei osaa rahankäyttöä
Läheltä seuraan perhepiirissä olevan nuoren aikuisen rahan käyttöä. Kaikki menee mitä tulee. Kädestä suuhun. Raha loppuu, niin on vanhempiensa kukkarolla pyytämässä.. Nuori aikuinen käy kuitenkin töissäkin ja tienaa omaa rahaansa. Sitten käydään festareilla ja eletään yli varojen. Ostellaan vaatteita ja kaikenlaisia MIELIhaluja ilman oikeaa tarvetta. Mihinkään ei säästetä eikä varauduta itse. Puskuria ei ole, joten kun tulee "yllättävä" sairastuminen tai kodinkoneen hajoaminen tai onkin jostain syystä vähemmän töitä, niin rahaa ei ole mihinkään.
Sivusta olen yrittänyt opettaa, että pitää varautua yllättäviin uttuihin, jotka eivät oikeassa elämässä ole mitään yllättäviä asioita. Kaikkien elämässä tulee niitä laitteiden rikkoutumisia, auton hajoamisia ja muita yllättäviä menoja.
Miten tämän saisi etenemään? Pitääkö kaikki vaan opetella kantapään kautta ja vanhempien olla paikkaamatta mitään?
Kommentit (17)
Onko vielä teini-iässä vai oikeasti ammatissa ja työelämässä? Joillain aikuistuminen kestää.
romutin isukin luksuskärryn sillalta alas, en välitä olen 90 luvun pitsi. ou jee. en välitä. ou jee.
Eräs nuori sukulaisnainen on laittanut menemään isovanhempiensa perinnön, hieman liioitellen, kakkuihin ja mekkoihin. Siinä eivät kymmenet tuhannet kauan kestäneet.
Ja sitten kun hän sai kesätyön ja käteen jäi verojen jälkeen joku kuutisen tonnia, niin ei kun tasaiseksi vain.
Sitten kuulemma pitää ottaa opintolainaa, että saa maksettua vuokrat ja syötyä.
Ei siinä mikään auta, toiset ovat tuollaisia.
Toisille "yllättävät" kulut tulevat yllätyksenä ja toiset taas tajuavat, että kodinkoneiden tai auton hajoaminen ym ovat oikeastaan ihan normaaleja elämän kuluja, joita varten pidetään puskurirahaa. Mutta on se tosiaan hidasta oppia kantapään kautta, jos vanhemmat eivät ole opettaneet mitään rahasta. Some myös vääristää, mitä on normaali kulutus. Olen kyllä vähän huolissaan nuorista.
Sama kuin vasureilla yleensäkin: raha vaan tulee seinästä mystisesti & yritykset ja niiden omistajat ovat PAHOJA.
Toiset on tuollaisia koko ikänsä, etenkin, jos joku aina "pelastaa". Sitten kun ei ketään ole, joka maksaa, niin on pakko jotenkin itse selviytyä. Onhan noita, jotka kuppaavat 80-vuotiailta vanhemmilta rahaa yli varojen elämiseen.
Tossa tilanteessa vanhempien ei pitäisi auttaa yhtään, muuten se ei koskaan opi. Tai sitte niiltä pitäisi jäädä iso perintö mikä auttaisi edes hetken.
Kauheimpia ovat ne vanhempiensa eläkkeenmaksupäivinä haaskalle änkeävät lapsikullat. Tai jopa lapselapset saattavat kuulemma vaatia eläkkeistä itselleen rahaa. Vanhusparat!
Itse olen täytellyt jo vuosia:
kakeibo - säästämisen taito budjettikirjaa. Tähän jää koukkuun ja pysyy rahan menossa kartalla.
Vierailija kirjoitti:
Toiset on tuollaisia koko ikänsä, etenkin, jos joku aina "pelastaa". Sitten kun ei ketään ole, joka maksaa, niin on pakko jotenkin itse selviytyä. Onhan noita, jotka kuppaavat 80-vuotiailta vanhemmilta rahaa yli varojen elämiseen.
Taitaa elämä vaikeutua kertaheitolla kun perintörahat on kupattu jo vanhempien eläessä, ja yhtäkkiä tämä henkilökohtainen pankki on poissa.
Hei!
Tilanne on taas siinä pisteessä, että tarinan nuori selviytyy juuri ja juuri pää pinnan yläpuolella, toistaiseksi. On lainaa pankkiin, ei paljon, mutta sukulainen pelasti koroilta ja lainasi nuorelle rahan. Nyt nuori sitten vehtaa eräpäivien kanssa, että maksaakin sukulaiselle x päivä kun nyt juuri on sitä taikka tätä.
Raskasta katseltavaa! Itse olisin sitä mieltä, ettei näitä pelastuksia ja paikkailuita tehtäisi. Pitäisi itse ymmärtää jo vastuunsa kun sitä hänelle tolkutettu on väsymiseen asti. Nyt olisi jo aika vaan näyttää mitä tästä oikeasti seuraa jos ei varaudu ja asioitaan hoida. Kyse ei siis ole siitä, etteikö olisi varaa koska käy töissä. Kyse on siitä, että mikään määrä rahaa ei riitä koska kaikkeen haluamaansa ei rahat riitä, kenelläkään!
Meillä esikoinen on tuota sorttia, ap. Se on ihan hirveän rasittavaa katsoa.
Jotkut oppivat kantapään kautta ja jotkut eivät opi ikinä.