Tuntuuko muista yksinäisistä sinkuista että elämä menee hukkaan?

Tavallaan ja tavallaan ei. Koska elämää on ja tajuntaa. Myös kuoleman jälkeen osa uskoo elämän jatkuvan.

Päinvastoin, saisi olla aikamoinen saalis, että uhraisin rauhan ja täyden päätäntävallan. 

m36

Vierailija kirjoitti:

Yritän hoikistaa itseäni entisiin mittoihin, jospa sitten tärppäisi. 

Bmi noin 18. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulette, että jäätte ikuisesti sinkuiksi?

Varmaan siksi, kun tilaisuuksia=miehiä on kyllä elämässä tullut yllin kyllin vastaan, mutta kukaan ei ole jäänyt rinnalle. Siitä päättelen, että toimin itse systemaattisesti luotaantyöntävästi ja sabotoin omat mahdollisuuteni tavalla tai toisella. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän myös tilaisuuksia. 

Miksi tilaisuuksia on vähemmän vanhempana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisinaan joo. Mutta pohjimmiltaan uskon että mielekästä elämää voi elää yksinkin.

Totta kai voi, kun on pakko, mutta kyllä molempien sukupuolien olisi hyvä pyrkiä parisuhteeseen, sillä on kuitenkin paljon elämää sulostuttavia vaikutuksia. 

Jotkut ei vaan oo parisuhdeihmisiä kai. Äitini on tälläinen, en vain näe häntä parisuhteessa tai sitten hän ei ole tavannut sitä oikea.a.... Mutta esim hän sanoi, että hermostuu tosi nopeasti jos joku on lähellä jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulette, että jäätte ikuisesti sinkuiksi?

En ehkä koe ansaitsevani mitään hyvää. Ja jos olen ostanut hyviä vanukkaita jääkaappiin, niin mies syö ne kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulette, että jäätte ikuisesti sinkuiksi?

Varmaan siksi, kun tilaisuuksia=miehiä on kyllä elämässä tullut yllin kyllin vastaan, mutta kukaan ei ole jäänyt rinnalle. Siitä päättelen, että toimin itse systemaattisesti luotaantyöntävästi ja sabotoin omat mahdollisuuteni tavalla tai toisella. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän myös tilaisuuksia. 

Miksi tilaisuuksia on vähemmän vanhempana?

Koska elämä hidastuu, piirit pienenevät eikä jaksa enää olla aktiivinen ja uskoa rakkauteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisinaan joo. Mutta pohjimmiltaan uskon että mielekästä elämää voi elää yksinkin.

Totta kai voi, kun on pakko, mutta kyllä molempien sukupuolien olisi hyvä pyrkiä parisuhteeseen, sillä on kuitenkin paljon elämää sulostuttavia vaikutuksia. 

Sulostuttaa joo, jos kumppani on tasapainoinen luotettava jne. On kuitenkin paljon hankalia ihmisiä, jotka eivät oikeastaan sovellu parisuhteeseen. 

En jaksa hankkia uutta suhdetta

Miehet ei ole kiinnostavia. Seksikin tuntuu aika tyhmälle pakertamiselle. Enkä jaksa kuunnella kritisointia. Elämä parempaa yksin.

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin, saisi olla aikamoinen saalis, että uhraisin rauhan ja täyden päätäntävallan. 

m36

Sama juttu. Rima sen verran korkealla, että sitä ei varmasti ylitetä. T. Nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin, saisi olla aikamoinen saalis, että uhraisin rauhan ja täyden päätäntävallan. 

m36

 

Sama juttu. Rima sen verran korkealla, että sitä ei varmasti ylitetä. T. Nainen

En nyt sanoisi että itsellä rima olisi mitenkään utopistisen korkealla, mutta 90% ei vaan kolahda niin mitenkään, niin minkäs teet. Mikään "ihan kiva" ei kiinnosta. 

Olen oikein tyytyväinen 😄

"Rakkaudet" ja parisuhteet on nähty.

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan tunnu. Päinvastoin tuntuu, että elämässä on niin paljon tekemistä, ettei kaikelle riitä aika. Kumppani on bonus jos se joskus kaiken päälle löytyy, mutta jos ei löydy niin elämässäni on paljon sisältöä ja rakkaita ihmissuhteita muutenkin.

Prööt! Väärä ketju. Et sä sitten ole yksinäinen sinkku jos on paljon rakkaita ihmissuhteita.

Kenelle nyt mikäkin merkitsee "elämän hukkaan menemistä"

Vierailija kirjoitti:

Kenelle nyt mikäkin merkitsee "elämän hukkaan menemistä"

Aivan, se on subjektiivinen kokemus. Jos yksinäisyys ja kumppanin puute viiltävät syvältä, eikä pysty olemaan tyytyväinen ainaiseen yksinoloon, silloin elämä tuntuu turhalta. Ihminen helposti ajattelee, miten rikasta ja täyttä hänen elämänsä olisi, kun olisi ystäviä ja oma rakastettu. Kyllähän jokainen haluaisi tulla rakastetuksi ja kokea itsensä tärkeänä edes yhdelle ihmiselle. Ja vastavuoroisesti toisen rakastaminen lisää onnellisuutta.

Joka väittää, että yksinäisen sinkun elämä on yhtä nautittavaa kuin hyvässä parisuhteessa ja ystäviä ympärillään, puhuu PASSKAA.