Tuntuuko muista yksinäisistä sinkuista että elämä menee hukkaan?

Ei mene hukkaan kun elää elämäänsä eikä voivottele elämäänsä.

En ole tyytyväinen, mutta en myöskään pysty muuttamaan tilannetta. Aina jonkun kohtalo on jäädä parittomaksi. 

Joo. Ei mua kukaan huolisi niin näilllä mennään.

Miksi luulette, että jäätte ikuisesti sinkuiksi?

Kantsii opetella jotain uusia taitoja, missä näkee oman kehityksen

Ei tunnu, koska huonossa suhteessa ei ole järkeä. En ole läheisriippuvainen.

Kannattaa ap hankkia elämä ja tavoitteita. Kyllä se kulta sitten löytyy matkan varrelta kun alkaa elämään. 

Jos siltä tuntuu niin pitää mennä ahkerasti deittailemaan tinderiin eikä olla luser

Yritän hoikistaa itseäni entisiin mittoihin, jospa sitten tärppäisi. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ap hankkia elämä ja tavoitteita. Kyllä se kulta sitten löytyy matkan varrelta kun alkaa elämään. 

Tee jotain muuta niin sitten saat vahingossa mitä haluat?

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulette, että jäätte ikuisesti sinkuiksi?

Varmaan siksi, kun tilaisuuksia=miehiä on kyllä elämässä tullut yllin kyllin vastaan, mutta kukaan ei ole jäänyt rinnalle. Siitä päättelen, että toimin itse systemaattisesti luotaantyöntävästi ja sabotoin omat mahdollisuuteni tavalla tai toisella. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän myös tilaisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mene hukkaan kun elää elämäänsä eikä voivottele elämäänsä.

Näinpä.

Elää NYT eikä SITKU.

Ei missään nimessä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ap hankkia elämä ja tavoitteita. Kyllä se kulta sitten löytyy matkan varrelta kun alkaa elämään. 

Tee jotain muuta niin sitten saat vahingossa mitä haluat?

aika usein ne hyvät asiat tulee elämään yllättäen ja odottamatta. 

Hukkaan menee.

Toisinaan joo. Mutta pohjimmiltaan uskon että mielekästä elämää voi elää yksinkin.

Ei todellakaan tunnu. Päinvastoin tuntuu, että elämässä on niin paljon tekemistä, ettei kaikelle riitä aika. Kumppani on bonus jos se joskus kaiken päälle löytyy, mutta jos ei löydy niin elämässäni on paljon sisältöä ja rakkaita ihmissuhteita muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ap hankkia elämä ja tavoitteita. Kyllä se kulta sitten löytyy matkan varrelta kun alkaa elämään. 

Tee jotain muuta niin sitten saat vahingossa mitä haluat?

aika usein ne hyvät asiat tulee elämään yllättäen ja odottamatta. 

Ei kannata odottaa liikoja, muuten saa varmasti pettyä.

Nuorempana miehiä oli tarjolla niin paljon, mutta rakastuin aina kummallisiin tyyppeihin. Väsyin tällaisiin rakastumisiin ja vaikka yksineläminen ei ole minun juttuni, niin en halua enää ottaa riskiä rakastumisesta vääränlaiseen mieheen, koska se on äärimmäisen raskasta. Toisaalta olen miettinyt, että ehkä olen muuttunut ja voisinkin löytää itselleni sopivan kumppanin kaikkien kauhujen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Toisinaan joo. Mutta pohjimmiltaan uskon että mielekästä elämää voi elää yksinkin.

Totta kai voi, kun on pakko, mutta kyllä molempien sukupuolien olisi hyvä pyrkiä parisuhteeseen, sillä on kuitenkin paljon elämää sulostuttavia vaikutuksia.