Lue keskustelun säännöt.
Miksi jonkun ihmisen kumppanin ulkonäkö on niin kauhea ongelma muille ihmisille?
15.08.2025 |
Sanon heti, että omakohtainen kokemus ei ole kyseessä, ihan vaan sivustaseuraajana olen tätä ilmiötä ihmetellyt.
Eli henkilö A seurustelee henkilön B kanssa, ja nyt onkin sitten niin, että henkilö B ei ihan nyt oikein vastaa ulkonäöltään tavanomaisia kauneusihanteita, on vaikkapa huomattavan ylipainoinen tai vaikkapa kasvoiltaan ei niin komea/kaunis. Kun taas henkilö A on luultavasti suurimman osan mielestä hyvinkin viehättävän näköinen.
No, ainahan sitä sanotaan, että pinnallisuus ja ulkonäön perusteella kumppanin valitseminen on rumaa ja että pitää katsoa pintaa syvemmältä. Mutta tästä huolimatta tämä pariskunta on jatkuvan arvostelun kohteena ulkonäöllisen eriparisuutensa takia. Ja muut ihmiset moittivat jatkuvasti (ainakin selän takana, en tiedä sanovatko myös suoraan mielipiteensä) tätä henkilöä A, siitä että miten hän nyt on tuollaisen hirvityksen mennyt valitsemaan, ja muutenkin asenne on se, että miten SUURI VÄÄRYYS on, että tämä henkilö A on KEHDANNUT valita kumppaninsa oman mielensä mukaan, eikä sen mukaan miten hänen olisi näiden marisijoiden mielestä pitänyt tehdä.
Kommentit (38)
Joo hyvä kysymys. Ilmiö on mielestäni hauska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu joskus henkisestä habituksesta tai jokin yhteensopimattomuus. Ei ensin ulkonäkö. Ehkä joku juttu minkä ulkopuolinen näkee ja toinen ei näe. Mutta sillä ei ole väliä, pääasia että hlöt itse tyytyväisiä. Mutta turha suhde on turha taakka.
Haha. Voiko ylimielisempää olla, kuin että kuvittelee tietävänsä jonkun toisen pariskunnan puolesta paremmin, että sopivatko he yhteen. Todennäköisesti et edes tuntisi kumpaakaan kyseisistä henkilöistä tarpeeksi hyvin, jotta voisit mitään päätellä (olit sitten miten hyvä ja läheinen kaveri olevinaan).
Surullinen fakta on ollut että jo häissä on nähnyt ettei kyseinen pari kauaa yhdessä ole. Ei se ole mitään amerikan-tiedettä päätellä esim siitä miten toinen kohtelee kumppaniaan muiden läsnäolessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu joskus henkisestä habituksesta tai jokin yhteensopimattomuus. Ei ensin ulkonäkö. Ehkä joku juttu minkä ulkopuolinen näkee ja toinen ei näe. Mutta sillä ei ole väliä, pääasia että hlöt itse tyytyväisiä. Mutta turha suhde on turha taakka.
Haha. Voiko ylimielisempää olla, kuin että kuvittelee tietävänsä jonkun toisen pariskunnan puolesta paremmin, että sopivatko he yhteen. Todennäköisesti et edes tuntisi kumpaakaan kyseisistä henkilöistä tarpeeksi hyvin, jotta voisit mitään päätellä (olit sitten miten hyvä ja läheinen kaveri olevinaan).
Surullinen fakta on ollut että jo häissä on nähnyt ettei kyseinen pari kauaa yhdessä ole. Ei se ole mitään amerikan-tiedettä päätellä esim siitä miten toinen kohtelee kumppaniaan muiden läsnäolessa.
Kaverini lihava kumppani on katkera, töksäyttelee ikävästi, käyttää taloudellisesti hyväksi, yms ja kaverin isäkin jo sanonut että heivaa se ja tämä pari tosiaan on herättänyt kysymyksen mikä tämä kuvio oikein on.
Ei voi mitenkään olla että se käytös herättää keskustelua vaan se ulkonäkö?
Vierailija kirjoitti:
Aikuisillakin on oma kehitystasonsa, suurin osa ei koskaan saavuta niitä korkeimpia
Yleensäkin ulkonäön ihmettelijät on väkeä, jonka aivot on jääneet pikkukersan tasolle. Tyhmän pikkukersan.
Fiksu 7-vuotias päihittää älyllis-moraalisissa kysymyksissä 54-vuotiaan persun.
Vierailija kirjoitti:
Juuri eilen mieheni kanssa puhuttiin yksistä naapureista. Mies on komea ja hyväkroppainen, pukeutuu hyvin. Nainen on mörssäri ja pukeutuu homssuisesti. Hänen on oltava tosi hyvä sängyssä, en keksi muuta. Mukavuus on miehille toissijaista.
Ei tämä meitä häiritse ja keskenämme vaan juorutaan.
Oletko itse mies vai mistä tiedät, mitä mukavuus merkitsee miehelle?Vaikka olisi miten hyvä sängyssä, mutta vittumainen luonne, jäisi ainakin itsellä yhteen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu vaan itsestäni kovin kaukaiselta, että kolmekymppisenä olisin alkanut hengailemaan parikymppisen kanssa.
Meillä oli samaa, kun aloimme seurustelemaan. Olin siihen asti elänyt hyvin pinnallisissa urheilupiireissä, joissa kaikki on kauniita ja komeita upealla kropalla. Kärjistetysti. Sitten rakastuin mieheeni, joka on minua hiukan lyhyempi, ihan taviskroppainen eikä silloin nuorempana ollut mikään komeuden huipentuma ehkä monen mielestä. Paljon tuli kommenttia ihan suoraan. Minusta se oli aika törkeääkin ja moni kaveri ja tuttu jäi ihan vaan sen takia.
No, 15v myöhemmin. Ne silloin komeat ja upeat miehet ovat ihan yhtä lailla vanhentuneet. Moni harmaantuu ja kaljuuntuu. Ihan samanlainen iskämaha niillä on kaikilla. Oma mies taas on alkanut kukoistaa vasta kolmenkympin jälkeen. Ja on tietenkin ollut minulle aina rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut samaa itsestäni miksi olen mieheni kanssa joka on ylipainoinen. Olen hoikka ja mielestäni kaunis. Mutta kun suhteessa ei ole kyse ulkonäöstä vaan luonteesta. Kaikki eivät ole ulkonäkökeskeisiä ja valitse kumppania ulkonäönperusteella. Tunnen naisia jotka vaihtavat miehiä kuin sukkaa koska miehen luonne ei ollutkaan hyvä. Mieheni luonne on mukava ja kiltti ja minä tykkään sellaisesta rauhallisesta miehestä joka ei muutu edes alkoholin juomisen jälkeen. Tuttujen naisten miehet olleet jopa väkivaltaisia kun juovat.
Totta. Minunkin puolisoni arvostelua kuulin usein jostain takanapäin puheista. Itse tein mallin töitä ja monia tarjokkaita oli tyrkyllä, niin kuitenkin valitsin tavallisen näköisen oman pituiseni kivan miehen.
Yhdessä olemme olleet yli 50 v ja itsekään en enää ole kaunotar mutta mieheni on hyvin nuorekas paremmin säilynyt kuin minä. Arvostelua ei ole enää kuulunut.😏
Vierailija kirjoitti:
Vain ulkonäöllä on väliä lopettakaa valehtelu.. Jos ei viehäty toisesta ulkoisesti se mikään parisuhde ole
Riippuu siitä, mitä piirteitä toinen pitää viehättävänä. Miten ulkopuolinen pystyy arvioimaan sen, mitä joku pitää viehättävänä, puhumattakaan siitä, että sanoo toisen puolesta. Valtaosa meistä on ihan tavallisia tallukoita, paitsi palstalla on varmaan itseäni lukuunottamatta vain fitnesskissoja ja laatikkoleukakalsarimallilentäjäkirurgeja.. Pitkässä suhteessa ei toisen kehon pieniä muutoksia edes huomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri eilen mieheni kanssa puhuttiin yksistä naapureista. Mies on komea ja hyväkroppainen, pukeutuu hyvin. Nainen on mörssäri ja pukeutuu homssuisesti. Hänen on oltava tosi hyvä sängyssä, en keksi muuta. Mukavuus on miehille toissijaista.
Ei tämä meitä häiritse ja keskenämme vaan juorutaan.
Oletko itse mies vai mistä tiedät, mitä mukavuus merkitsee miehelle?Vaikka olisi miten hyvä sängyssä, mutta vittumainen luonne, jäisi ainakin itsellä yhteen kertaan.
Olen nainen. Kuten kirjoitin, juttelin oman mieheni kanssa. Hän oli samaa mieltä, että jollain sen naisen täytyy kompensoida ulkonäköään eikä pelkkä mukavuus riittäisi. Niin se vaan menee. Pariskunnat on yleensä samaa tasoa ulkonäöllisesti.
Tämä ei ole hei vakavaa. Ihan itseämmekin siinä vertailtiin ja tuumattiin, että ollaan ehta Prisma-pariskunta.
Onhan näitä julkkisparejakin ollut, ketkä on jotenkin epäsopivia ulkonäöllisesti. Herlevi ja se missi. No, ne erosikin. Sami Hedberg ja Saija Tuupanen. Ai mutta nekin erosi.
Minua harmittaa ja surettaa edelleen Reckless loven ja ex-muijan kohtalo. Ex-muijan ulkonäköä haukuttiin niin paljon, että he erosivat. Nykyinen muija on ihan samannäköinen, kuin ex, blondi vain, mutta kelpaa yleisölle. Olisikohan e-muijan haukkuminenkin ollut yhden mielisairaan 24/7/365-kampanja. Sille ainakin vaikuttaa. Mikä surullinen kohtalo rakkaustarinalle :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut samaa itsestäni miksi olen mieheni kanssa joka on ylipainoinen. Olen hoikka ja mielestäni kaunis. Mutta kun suhteessa ei ole kyse ulkonäöstä vaan luonteesta. Kaikki eivät ole ulkonäkökeskeisiä ja valitse kumppania ulkonäönperusteella. Tunnen naisia jotka vaihtavat miehiä kuin sukkaa koska miehen luonne ei ollutkaan hyvä. Mieheni luonne on mukava ja kiltti ja minä tykkään sellaisesta rauhallisesta miehestä joka ei muutu edes alkoholin juomisen jälkeen. Tuttujen naisten miehet olleet jopa väkivaltaisia kun juovat.
Kiva että sulle riittää ettei mies lyö sua kun on kännissä. 😂 Itselleni on vaan kovin kaukainen ajatus miehestä joka kohtelee kehoaan huonosti ja syö ja juo itseään aikaiseen hautaan. Kaukana minun arvo maailmasta ja eihän minulla tätä mielipidettä saisi olla.
niin että sulle on ok että mies hakkaa kännissä kunhan näyttää hyvältä??
Salakuuntelin tossa kesällä terassilla nuorten miesten keskustelua naisista ja deittailusta. Näillä ainakin oli terveitä mielipiteitä siitä, kumpi on tärkeämpi, luonne vai ulkonäkö. Olivat yhtä mieltä siitä, että ei auta vaikka olisi tosi hyvännäköinen, jos on muuten sekaisin tai huono luonne. Että vähemmän hyvännäköinen on parempi jos on kiva ja järkevä. Kaverit jakoivat kokemuksiakin aiheesta.
Palstavinkujien kannattaisi hankkia tällaisia fiksuja kavereita, niin saisivat vähän perspektiiviä elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No monesti ihmettelijät on usein itse ollut kiinnostuneita siitä toisesta, ja ärsyttäähän se että sitten valitaan omasta mielestä itseään huonomman näköinen.
Jos valitsija on ollut mies, niin eikö se kauniimpi ilman jäänyt nainen menetä kiinnostuksensa mieheen saman tien? Kun mies osoittautuikin tasottomaksi pariutuessaan sen näköisen naisen kanssa.
Mitä sillä on väliä. Parisuhdestatus herättää aina muiden naisten kiinnostuksen, jos sellaista kaipaa.
Olen kuullut sellaisesta, että mies on valinnut vaimokseen vähän epätavallisemman näköisen naisen, ja miehen kaverit alkavat painostaa, että miten sinä tuon näköisen otat.
En ollut silloin uskoa korviani, mutta on näköjään yleistä. Mit vit?
Tämä on niin totta . Itse olen ihan tavallisen näköinen nainen ja jos seurustelen ruman miehen kanssa niin ihmetellään mistä ruma on saanut noin ihanan naisen ja jos seurustelen todella komean miehen kanssa niin sitä vasta ihmetelläänkin , milläs olenkin sellaisen sattunut saamaan 😅
Ylipäänsä on omituista, kuinka paljon ihmisiä "kiinnostaa" toisten tekemiset. Ei vissiin oikein ole sitä omaa elämää. No, minä keskityn omaani ja valitsen normaalia seuraa, joka ei ole joka asiasta arvostelemassa ja länkyttämässä. Toki tarkoittaa, että piirit ovat pienemmät kuin näillä, joilla on kova tarve "kuulua porukkaan".
Haha. Voiko ylimielisempää olla, kuin että kuvittelee tietävänsä jonkun toisen pariskunnan puolesta paremmin, että sopivatko he yhteen. Todennäköisesti et edes tuntisi kumpaakaan kyseisistä henkilöistä tarpeeksi hyvin, jotta voisit mitään päätellä (olit sitten miten hyvä ja läheinen kaveri olevinaan).