Välillä tekisi mieli nähdä nuoruuden aikaisia ystäviä, mutta en tiedä, onko heidän kanssa enää juteltavaa

Tiedättekö sen tunteen, tulee tosi ikävä jotain nuoruuden aikaista ystävää. 

Kuinka hauskaa teillä oli teininä ja nauroitte ja elämä oli niin hauskaa silloin. Oli tyhmä, nuori ja naiivi. Mahtavia muistoja nuoruudesta. 

Ikävä kyllä minustakin on tullut tylsä aikuinen, ja elämän tähtihetkiksi on muodostunut aikainen nukkumaan meno, arki-iltana saunaan meno ja aamukahvin juominen. Ja kun saa olla poistumatta kotoaan.

Silti joku asia herättää sopivana hetkenä jonkun nuoruuden muiston ja kaipuun. Haluisin hirveästi nähdä muutamiakin ystäviä nuoruudesta, mutta vanhemmiten on tullut huomattua, että jutteleminen on vanhojen juttujen toistoa, haikailua ja itse puheenaiheet ovat melko vähissä, eli ei ole hirveästi yhteistä sitten kuitenkaan. 

Nyt on ollut muutamien vuosien tauko esim. yhden nuoruuden ystävän näkemisestä. Haluisin nähdä, mutta jääkö loppupeleissä vaan paha mieli, kun ei ollutkaan niin kivaa. Ei löytynytkään vanhojen haikailuiden jälkeen mitään uutta ihmeellistä juteltavaa.