Uupumus, burn out, pelkotilat

Hei, saisiko täältä vertaistukea ja kokeuksia siitä, jos on käynyt läpi uupumuksen? Tunnen olevani täysin hukassa ja mietin, olenko joskus oikeasti ollut onnellinen ja milloin saan mielenrauhan takaisin. Ajatukset menevät myös yliajattelun puolelle ja tuntuu, että olen menettänyt sisun. Masennustakin on ollut viimeisten vuosien aikana, lääkettä söin (escitalopram) vajaa puoli vuotta ja oli kovat vieroitusoireet. 



Ovatkohan aivoni menneet pilalle, kun ennen en ollut mielestäni lainkaan ahdistusherkkä ja olin muutenkin paljon rohkeampi. Ihan kuin persoonallisuus olisi muuttunut. 



En käytä lainkaan päihteitä enkä ole ikinä käyttänyt, joten ne eivät ainakaan vaikuta. Pelkään esimerkiksi paniikkikohtauksia, joita minulla on ollut kaksi kunnollista vuonna 2021. 



Olen aina väsynyt ja en silti pääse eroon kofeiiniriippuvuudesta. Pidän sitä riippuvuutena, sillä aloitan aamun ottamalla tyhjään vatsaan vajaa puolikkaan kofeiinitabletin. Sairasta, mutta minulla tulee huono olo henkisesti, jos en saa päivää käyntiin. 



Haluan palata entiseen ja esimerkiksi uskaltaa pyöräillä. Pidän autoa jonain omituisena turvapaikkana ja minulle on muodostunut jonkinlainen pelko sitä kohtaan, että tulee paniikki kesken pyöräilyn. 



Miten voi ihminen olla näin loppu. Heikko henkiksesti ja fyysisesti.