Meillä aloitetaan kotona läksytunnit!
Olemme todella huolissamme lasten koulumenestyksestä. Jo alakoulussa nuorin sanoi että opettaja pitää kuria 15 minuuttia, kertoo uutta asiaa takapenkkiläisten keskeytysten kera 10 minuuttia, harjoituksia tehdään 35 minuuttia, niitä ei yleensä ehditä tarkastaa, kun opettaja käy opettamassa takapenkkiläisille yhdelle kerrallaan juuri opetetun asian. Yleensä tunnin lopussa opettaja sanoo että tehkää harjoitus loppuun kotona ja lisäksi seuraavat kaksi tehtävää.
Meidän lapset toki pärjäävät, keskiarvot ovat huidelleet kaikilla koulu-uran ajan 8.7-9.2 välillä. Mutta emme ole tyytyväisiä. Otamme maanantaista lähtien käyttöön läksytunnin, jonka aikana toinen meistä käy lasten kanssa läpi opetetut asiat ja tarkistetaan tehtävät, kun se kertaus vain on opintojen äiti. Meillä lapset ymmärtävät, että 16-17 on läksytunti, sitten syödään ja lähdetään harrastuksiin.
En oikein ymmärrä niitä vanhempia jotka eivät välitä lasten koulunkäynnistä lainkaan. Se että vaatii lapsen tekemään läksyt, se on sitä itsekuria ja tavoitteellisuutta, jolla myöhemmin elämässä pärjää. Lipsahduksia, ynohduksia ja valehtelua seuraa rangaistus, valehtelua ei ole ollut ala-asteen alun jälkeen.
Nyt kun hallitus selvästi aikoo leikata opetuksesta, kotona tapahtuva opetus tai ainakin opetuksen tukeminen on entistä tärkeämpää, jos aikoo että lapsilla on mahdollisuus itse valita, mikä tulee isona.
Kommentit (7)
Hyvä kun edes nyt aloitatte läksyjen tekemisen. Nehän ovat aina olleet vanhempien vastuulla tähänkin asti.
Lapsille on haitallista liikaa laittaa koulukuria. Tulee perfektionisti ja ahdistunut.
Tämä on nykyajan lasten suurin ongelma ja syy pahoinvoinnille.
Läksyjen tarkastus kuuluu vanhemmille. Normiperheissä vanhemmat ovat aina kannustaneet, patistaneetkin ja auttaneet läksyissä.
Ap julistaa asiaa, kuin olisi itse keksinyt jotain mullistavaa. -Tai no, ehkä omalta osaltaan keksikin, hyvä kun heräsi todellisuuteen.
Meillä ei kukaan koskaan katsonut läksyjen perään, ne olivat täysin omalla vastuulla. Olin jälki-istunnossa usein kun unohdin läksyt. Eipä se koulu kummoisesti mennyt mutta myöhemmin otin itse vastuuta opinnoistani ja pääsin korkeakouluun ja valmistuin suoraan töihin. Kyllä jokaisen lapsen on opittava myös itse kantamaan vastuuta, ei siihen mitään läksytunteja tarvita vaan riittää kun seuraa sitä koulumenestystä ja tukee tarvittaessa. En mä olisi voinut peruskoulussa uneksiakaan mistään kasista, sain kiitettäviä arvosanoja vasta lukiossa kun ryhdistäydyin.
Kyllä se vaan niin on, että ne lapset, joita rakastetaan ja joilta vaaditaan ikätasoisesti kotitöitä ja läksyjen tekemistä, pärjäävät niin koulussa kuin elämässäkin.
Tsemppiä ap koko perheelle! Hedelmä tehdystä työstä tulee todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin.
Tarvitseeko lapsenne oikeasti tukiopetusta tai päivän pikakertausta? Noilla keskiarvoilla ei luulisi olevan ongelmia. Eri asia sitten, kun persut puolittavat opetuksen rahoituksen ja luokat ovat 50-60 hengen luokkia. Silloin opetusta ei taida juuri olla, kun persulapset häiriköivät ja nahistelevat koko ajan.