Koulussa opettaja kysyy mitä teitte kesälomalla, lasten epäreilu vertailu

No eipä nekään ketkä pitkin kesää ovat joka paikassa reissanneet välttämättä edes niitä reissuja mainitse kertoessaan kesälomastaan vaan joku toinen ihan arkinen puuha onkin voinut olla mieleenpainuvampi. Omalla lapsella oli kerran tehtävänä piirrää mitä on tehnyt viikonloppuna. Oltiin juuri sinä viikonloppuna käyty huvipuostossa. Lapsi piirsi itsensä sohvalla pelaamassa kännykällä 😅

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi vastaan, koska tuskinpa tässäkään järkevää vastausta haetaan. Mutta kun tuonkin voi tehdä niin monella tavalla. Esim. valitaan ilmaisia tai halpoja huveja. Sitten kaikki, jotka ovat yöpyneet kaverilla/käyneet uimassa/syöneet jätskin, nousevat seisomaan. Lopuksi selviää suosituin kesäpuuha.

Ei tuossa lapsen ilmaisukyky paljon kehity, jos pitää varoa, ettei kukaan pahoita mieltään siitä, että lapsi itse kertoo, mitä hän lomalla teki. Myös kotona ollessa voi tehdä monenlaista kivaa ja kertoa vaikka, miten oli äidin kanssa metsäretkellä keräämässä aarteita pussiin. Voi kertoa vaikka ötököiden nimiä ja lintulajeja joita näki. Monen lapsen mielestä tämä kuulostaa paljon jännemmältä kuin jokin tavanomainen kylpylässä tai huvipuistossa käynti.

Yllätävän monella lapsella on joku paljon arkisempi asia kuin huvipuisto (joissa on kuumaa ja jonoja ja kiukkuavia lapsia ja aikuisia.)

Hauskimpia on ne vähän erikoiset jutut, oli hauska rakentaa ukin kanssa sammakollle tikkaat, että ne pääsivät pois  astioista johon olivat menneet uimaan, kun vesi helteellä haihtuu. Tai usein on ollut hauskaa kerätä jotain kasvimaalta, herneitä tai perunoita esimerkiksi. Ja kaikkein hauskinta voi olla käydä kalassa tai katiskoista kalaa ja syödä ne siten.

Yksi lapsi kehui, kun löysivät ullakolta vanhoja vaatteita, ja sitten pukeutuivat niihin ja olivat olevinaan jossain elokuvassa näytteilijöitä.

Tai matkustaa eka kerran junalla vaikka naapurikaupunkiin.

Lapset on ihan innoissaan siitä että ne oli tädillä yökylässä ja serkut vuorostaan meillä useita päiviä. Heitä ei yhtään haittaa se, etteivät käyneet ulkomailla tai huvipuistossa. Toivottavasti kaikilla on jotain mistä ovat innoissaan. Eihän se paljoa rahaa vaadi että elämästä nauttii. 

Samaa mieltä. Lapset oppii materialistiset arvot jo kotoa ja tuollaiset utelut johtaa aina koulukiusaamiseen ja siihen, että jää yksin. Usein köyhien ainoa lohtu on lukeminen eli ovat hyviä koulussa, mikä tietysti lisää keskiluokkaisten kiusaajien intoa entisestään.

Törkeetä on tehdä lapsi, jolle ei ole tarjota mitään kivaa lomalla. Eikö vuoden aikana saa nipistettyä edes sen verran, että jotain lapselle mieluista tehtäisiin? Eikö kaksi vanhempaa sen vertaa voi panostaa? Tai isovanhemmat, kummit, muut läheiset?

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole lapsille tärkeää, että on käyty ulkomailla. Monesti se kesän kohokohta on voinut olla rantapäivä ihan siinä omalla lähirannalla ja lapsi mainitsee sen eikä muista edes kertoa ulkomaan reissusta. Meidän lapsen kohokohta Helsingin reissulla vaikuttaa olleen yöjuna eikä niinkään Linnanmäki tai Korkeasaari. Miksi lapsi pitää opettaa jo pienestä asti surkuttelemaan sitä mitä ei ole sen sijaan että opettaisi näkemään hyvän siinä mitä on?

On myös lapsia jotka nauttii matkustamisesta ja huvipuistoista. Se ei ole kerskumista tai itsensä ylentämistä. Nämä kokemukset eivät myöskään poissulje ilmaisia huveja tai niistä nauttimista.

Vierailija kirjoitti:

No eipä nekään ketkä pitkin kesää ovat joka paikassa reissanneet välttämättä edes niitä reissuja mainitse kertoessaan kesälomastaan vaan joku toinen ihan arkinen puuha onkin voinut olla mieleenpainuvampi. Omalla lapsella oli kerran tehtävänä piirrää mitä on tehnyt viikonloppuna. Oltiin juuri sinä viikonloppuna käyty huvipuostossa. Lapsi piirsi itsensä sohvalla pelaamassa kännykällä 😅

Nää on kyllä hauskoja :D Pakko silti sanoa että vuosien päästä ne ulkomaanmatkat kyllä muistuu paremmin mieleen kuin kännykkäpelit.

Lapset kyllä puhuu ihan keskenäänkin näistä. Ja kesän aikana on monesti niin, että lasta on pyydetty ulos tai kaverin luo, mutta ollaan oltu reissussa.

Opena minulle henkilökohtaisesti ei ole mitään väliä sillä, mitä kukakin oppilas on tehnyt lomalla. Perheen varallisuudella ei tietysti myöskään ole mitään merkitystä. Tärkeintä on että lapsen hyvinvoinnista ja hänen kouluun liittyvistä asioistaan huolehditaan myös kotona. 

Kuulumisia kyselen silti, sillä kun pitkästä aikaa kesän jälkeen oppilaiden kanssa nähdään on kohteliasta vaihtaa kuulumiset, ja lisäksi varsinkin alakouluikäiset niitä joka tapauksessa haluavat opelle ja toisilleen kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Lapset oppii materialistiset arvot jo kotoa ja tuollaiset utelut johtaa aina koulukiusaamiseen ja siihen, että jää yksin. Usein köyhien ainoa lohtu on lukeminen eli ovat hyviä koulussa, mikä tietysti lisää keskiluokkaisten kiusaajien intoa entisestään.

Lapsia vähättelemättä sanon ettei he välttämättä käsitä, mikä lomatekeminen on kallista ja mikä ei.

Pahoititko vaihteeksi mielesi? Voi pientä!

Kyllä vaikeaksi käy, jos mistään ei voi puhua, kun jollekin tulee aivan varmasti paha mieli jostain sanotusta.

Ja sellaisenkin muksun, joka käy 2x vuodessa ulkomailla, paras hetki kesässä on voinut olla naapurin tädin ja sen vapaana juosseen koiran kanssa sienellä käynti.

Ihmiset tekee erilaisia asioita ja arvostavat tai tykkäävät eri jutuista. Joku rahoissaan kylpevä voi välttää matkustamista kuin ruttoa ja toinen lähtee Rodokselle vaikka velkarahalla.

Jos oikein muistan, niin luokkakaverin syksyisessä etelän lomassa eniten taisi mietityttää, että joutuiko tosiaan tekemään läksyjä siellä lomalla. En ainakaan muista ajatelleeni, että onpa sen perhe rikas.

Voi, kysyn joka kesäloman jälkeen kuulumiset. Tottakai nuo kertoo tekemisensä. Nytkin puhuttiin ripareista pitkään. Oli kuulemma ollut superkivaa. Muuten tuntuivat olleen pitkälti kotona tai kotinurkissa. 

Ja opetan erityisluokkaa yläkoulussa. Niin, virallinen nimitys 1.8. alkaen on taas erityisluokka. Pienluokat jäi historiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Aloituksesta tulee se fiilis ettei lapsen kanssa ole viitsinny eikä jaksettu tehdä mitään koko kesänä ja nyt se perustellaan köyhyydellä ja varattomuudella.

Just näin. Vaikka on kuinka paljon ilmaisia tai lähes ilmaisia aktiviteetteja. Kirjastoretket, uimarannat, leipominen ja ruuanlaitto, piirtäminen, kädentyöt, luontoretkeily eväineen, pyöräretket, yöpihaseikkailut, telttaretket, musisointi, museot, erilaiset tapahtumat, marja- ja sieniretket eväineen ym ym. Kesä on täynnä loputtomia mahdollisuuksia tehdä itsensä tai lapsensa onnelliseksi.