Mitä puita okt-tontille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieniä ja kapeakasvuisia eikä niitäkään montaa! suomalainen perisynti on tunkee paljon puita pienelle tontille. Tontti tulee täyteen eikä puut pysty kunnolla kasvamaan kun tilaa ei ole.

Muutama kapeakasvuinen havu (ei tuijia kuivumaan), sitten ehkä joku kartiotammi tai kartiojalava. Miksi ei joku aronia tai kirsikka

Ei ne tuijat 'kuivu' tai pala , kun ei laita suoraan auriinkoon, me suojasimme niitä muutaman vuoden varjostamalla istutuksen jälkeisinä keväinä ja hyvin pärjäävät

Tosin nythän on joku tauti joka ruskistaa tuijia, Haminassapäin näytti viime keväänä olevan monikin aita ruskea tasaisesti kuin veitesellä leikaten, kaikki samalta korkeudelta ruskeita latvapäästään.

no pääosa näistä palaa. En ymmärrä lainkaan tätä tuija intoa. Mielummin katajaa. Miksi tuommoisia muovisen näköisiä tuijia jotka ei oikeastaan edes kuulu Suomeen

Vierailija kirjoitti:

Koivuja kauemmas istutuksista (niiden alla ei kasva muuta).

Puutarhaan koristekirsikkaa, mongolianvaahteraa, pihlajaa yms kaunista kohtuullisen kokoista lehtipuuta.

Kyllä sipulikasvit kasvaa koivujenkin alla.

Terijoen salava. Todella komea puu. Kasvaa todella isoksi pallomaiseksi puuksi. Todella hieno kesällä. 

Itse tykkään eniten puista, jotka kukkivat keväällä ja joihin tulee kaunis syysväri. Tällaisia ovat esim. koristekirsikat. Muutama hedelmäpuu on ihana, omena, päärynä, luumu. Japaninvaahtera ja katsura ovat hiukan eksoottisempia, niilläkin upea syysväri. Pienehköjä havupuita kannattaa laittaa talvea kaunistamaan. Itse EN istuttaisi kuusta, mäntyä, tammea, vaahteraa, salavaa. Niistä kasvaa valtavan isoja. Puiden istutuspaikat kannattaa miettiä niin, että ne näkyvät kauniisti ikkunoista, antavat tarvittaessa näkösuojaa ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vieressä on naapuri, niin älä istuta mitään liian lähelle rajaa. Meidän naapuri on istuttanut kaikki meidän puolen puut ja pensaat niin lähelle rajaa, että joka ikinen niistä tulee häiritsevästi meidän puolelle. Eniten asiassa ihmetyttää se, että pihasuunnitelman teki ammattilainen, jonka pitäisi ymmärtää, minkö kokoisiksi puut ja pensaat kavavat.

Jos olisin ilkeä ja leikkaisin oksat rajan kohdalta poikki, niin aika karsean näköistä jälkeä tulisi. En tee niin, koska naapurit ovat mukavia ja haluan pysyä hyvissä väleissä.

Olisiko ajateltu, että näkösuojaksi rajalle? Jos puut varjostavat liikaa niin sitten tietysti huono naapureille.

Eivät ole näkösuojina eivätkä varjosta meitä, koska aurinko paistaa meidän puolelta.

Näin porrassiivoojana sanoisin, että koivut on ihan sieltä ja syvältä. Tai ne niiden siemenet. Kaikki käytävämatot on tällä hetkellä pienissä takertuvissa siemenissä,. Kun olet juuri imuroinut ja joku avaa oven niin ulkoa pöllähtää uusi satsi ja vähän lisää jonkun kengissä. 

Tammi ja vaahtera, näiden lehdet on isoja, vaahteran lehti ei vallan sitkeä maatumaan.

Koivu kaunis, toki lehteä tulee, nopea kasvu alkuun.Koivu vie isompana voiman nurmikosta.

Mänty , sietää kuivuutta, tekee syvät juuret  Pudottaa käpyjä 

Kuusi varjostaa, tuo hyttysiä, käpyjä tippuu .Juuret monesti lähellä maanpintaa.

Pihlaja kaunis pihapiirissä, pihlajanmarjat kelpaa linnuille. Ei kasva mahdottoman korkeaksi.

Haapa, nopeasti kasvava, kaunis ääni lehdissä kun tuuli käy.Haapa lahoaa helposti.

Vierailija kirjoitti:

Tammi ja vaahtera, näiden lehdet on isoja, vaahteran lehti ei vallan sitkeä maatumaan.

 

Koivu kaunis, toki lehteä tulee, nopea kasvu alkuun.Koivu vie isompana voiman nurmikosta.

Mänty , sietää kuivuutta, tekee syvät juuret  Pudottaa käpyjä 

Kuusi varjostaa, tuo hyttysiä, käpyjä tippuu .Juuret monesti lähellä maanpintaa.

Pihlaja kaunis pihapiirissä, pihlajanmarjat kelpaa linnuille. Ei kasva mahdottoman korkeaksi.

Haapa, nopeasti kasvava, kaunis ääni lehdissä kun tuuli käy.Haapa lahoaa helposti.

 

Omenapuu, saa omenoita, kukkii kauniisti alkukesästä, leikattava.

Kuusi, Koivu, haapa.  Niistä saat ainakin äkkiä ongelman kun kasvaa yllättävän nopeasti.

Oma piha on suunniteltu luonnon monimuotoisuutta edistäen. Vanhan tontin takaosassa on ihanat puut, mäntyjä ja kuusia. Ne luovat hienon taustan varjostamatta varsinaista pihaa. Niiden vieressä puutarhavaja ja lehtikomposti. Joku mainitsi mäntyjen "roskaamisesta: se ei haittaa kaukana oleskelualueista. Lisää vain kariketta maaperään

 EVarsinaisella piha-alueella viisi omenapuuta ja kolme pihlajaa sijoitettuna siten että ne muodostavat "huoneita". Näkymä talolta katsottuna on mielenkiintoinen, koska et näe koko pihaa kerralla. Tontti viettää.loivasti alaspäin talosta, mikä on etuna tasamaahan verrattuna. Omenapuiden ympärillä on keiju- ja koivuangervoja, jotka pysyvät sopivan matalina. Vajan edessä on perinneruusupensaita, juhannus- suvi- ja onniruusuja. Kaikki nämä lajit pärjäävät ilman massiivisia hoitotoimenpiteitä. Lisäksi perennoja ja kausikukkia mielialan ja taloustilanteen mukaan. Luonto tulee lähelle, oravia, rusakoita ja 50 lintulajia bongattu pihalta. Linnunpönttöjen elämää seuratessa mieli virkistyy. Ruohon leikkaan vain tietyiltä alueilta, sillä pidän luonnonkukista ja ne lisäävät pölyttäjien määrää. Tällä hetkellä myös puutarhakasveista nauhukset kukkivat ja ne ovat täynnä kimalaisia. 

Älä lankea kasveihin, jotka eivät menesty omalla kasvuvyöhykkeelläsi (ellet ole luonteeltani kokeilija eikä rahan meno haittaa). Koulutukseni on biologi ja piha kuvastaa arvojani. Pidän ykkösasiana luonnon monimuotoisuutta ja sen edistämistä. 

ei kannata mitään korkeita puita, sillä joissain tapauksissa pitää sitten hakea erillistä lupaa kunnalta kaataa niitä. Ja naapurit voi alkaa valittaa, että kun lehtiä tulee heidän pihalle ja käpyjä ja siitepölyä (varsinkin silloin, jos puu sattuu olemaan auringon edessä) ja sitten joku keksii ahdistua siitä, että puu on niin korkea, että ei tarvita kuin yksi myrsky ja se kaatuu suoraan heidän purjopetterin päälle, joka on ollut nukkumassa nurmikolla päiväunia.  

Suosittelisin jotain taloa matalampia/talon korkuisia hedelmäpuita, ehkä joku aroniapensaskin voisi olla hyvä (isona se vaikuttaa suurelta ja leveäoksistoiselta puulta). On turha pelätä, että jänikset syö hedelmäpuut. Niitä voi suojata monin eri tavoin jäniksiltä. 

Vierailija kirjoitti:

Verivaahtera,

rautatieläisen omenapuu,

veripyökki,

keväällä kukkiva kirsikkapuu on niin kaunis.

Mutta näissä on sitten haravoimista.

Kiitos vinkeistä, pitää tutustua näihin. Lehdet ei haittaa; meillä ei enää haravoida vaan leikataan vaan syksyllä lehdet silpuksi ruohonleikkurilla ja levitellään tarvittaessa vähän laajemmalle alueelle jos on oikein paksulta. On toiminut hyvin. Ap

Koivu muuten sotkee myös aika kivasti. Niitä siemeniä on joka pihalaatan rako täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tammi saisi olla. Tai kaksi.

Jos lähettyvillä vilistää oravia, niin ne kyllä pitävät huolen, että jossain kohtaa pihalla kasvaa tammi jos toinenkin. Ellet sitten kitke keväisin niitä tammen alkuja pois. 

 

meille on orava istuttanut tammen, se oli yhden kaadetun kuusen alaoksissa monta vuotta n. 20 senttisenä sitten venähti n. 70 sm ja kun kuusi kaadettiin niin oli vinoon kasvanut siellä varjossa, oikaisimme sen tukikepillä ja nyt se on yli 2 m.  hoikka hujoppi, joka edelleen tarvii tukikepin ettei taitu tuulessa.Tammea pitää vahtia ettei tuholaistoukat syö lehtiä, viime kesänä niitä perhosen toukkia oli mustanaan ja melkopaljon lehdet pelkkiä keskiruotia ennenkuin huomasin ja toluvedellä ruiskutin ne, vahdin monena päivänä, olisiko niitä joku jäänyt henkiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieniä ja kapeakasvuisia eikä niitäkään montaa! suomalainen perisynti on tunkee paljon puita pienelle tontille. Tontti tulee täyteen eikä puut pysty kunnolla kasvamaan kun tilaa ei ole.

Muutama kapeakasvuinen havu (ei tuijia kuivumaan), sitten ehkä joku kartiotammi tai kartiojalava. Miksi ei joku aronia tai kirsikka

Ei ne tuijat 'kuivu' tai pala , kun ei laita suoraan auriinkoon, me suojasimme niitä muutaman vuoden varjostamalla istutuksen jälkeisinä keväinä ja hyvin pärjäävät

Tosin nythän on joku tauti joka ruskistaa tuijia, Haminassapäin näytti viime keväänä olevan monikin aita ruskea tasaisesti kuin veitesellä leikaten, kaikki samalta korkeudelta ruskeita latvapäästään.

 

no pääosa näistä palaa. En ymmärrä lainkaan tätä tuija intoa. Mielummin katajaa. Miksi t

 

Palaahan ne, jollei suojaa ekoina vuosina kevät aurinkolta kun maa on vielä roudassa.

Vierailija kirjoitti:

Oma piha on suunniteltu luonnon monimuotoisuutta edistäen. Vanhan tontin takaosassa on ihanat puut, mäntyjä ja kuusia. Ne luovat hienon taustan varjostamatta varsinaista pihaa. Niiden vieressä puutarhavaja ja lehtikomposti. Joku mainitsi mäntyjen "roskaamisesta: se ei haittaa kaukana oleskelualueista. Lisää vain kariketta maaperään

 EVarsinaisella piha-alueella viisi omenapuuta ja kolme pihlajaa sijoitettuna siten että ne muodostavat "huoneita". Näkymä talolta katsottuna on mielenkiintoinen, koska et näe koko pihaa kerralla. Tontti viettää.loivasti alaspäin talosta, mikä on etuna tasamaahan verrattuna. Omenapuiden ympärillä on keiju- ja koivuangervoja, jotka pysyvät sopivan matalina. Vajan edessä on perinneruusupensaita, juhannus- suvi- ja onniruusuja. Kaikki nämä lajit pärjäävät ilman massiivisia hoitotoimenpiteitä. Lisäksi perennoja ja kausikukkia mielialan ja taloustilanteen mukaan. Luonto tulee lähelle, oravia, rusakoita ja 50 lintula

Kuulostaa hienolta! Itsekin haluaisin monimuotoisen pihan ja paljon erilaista kasvillisuutta. Piha on pitkänomainen joten takapihalle mahtuu hyvin isompiakin puita. Ap

Me vasta muutettiin joten ei olla itse valittu puitamme. Sanoisin nyt tällä kokemuksella seuraavaa: koivunsiemeniä on tähän aikaan vuoden niin hirveästi, että joka päivä saa siivota. Allergisenakaan en niistä niin tykkää, mutta tämä siemensade on pirullista.

Kaksi haapaa löytyy. Kauniita ja vehreitä ovat, mutta isompi on tuhottava, koska muuten sen juurakko tuhoaa tämän talon. Jotain havupuita meillä on myös, mutta en tiedä lajia. Nättejä; mukava kun talvellakin on vihreää. Yksi kirsikkapuukin on, ja vaikka sen kukissa riittää haravointia, niin ei haittaa. Kaunis ympäri vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tammi saisi olla. Tai kaksi.

Jos lähettyvillä vilistää oravia, niin ne kyllä pitävät huolen, että jossain kohtaa pihalla kasvaa tammi jos toinenkin. Ellet sitten kitke keväisin niitä tammen alkuja pois. 

 

meille on orava istuttanut tammen, se oli yhden kaadetun kuusen alaoksissa monta vuotta n. 20 senttisenä sitten venähti n. 70 sm ja kun kuusi kaadettiin niin oli vinoon kasvanut siellä varjossa, oikaisimme sen tukikepillä ja nyt se on yli 2 m.  hoikka hujoppi, joka edelleen tarvii tukikepin ettei taitu tuulessa.Tammea pitää vahtia ettei tuholaistoukat syö lehtiä, viime kesänä niitä perhosen toukkia oli mustanaan ja melkopaljon lehdet pelkkiä keskiruotia ennenkuin huomasin ja toluvedellä ruiskutin ne, vahdin monena päivänä, olisiko niitä joku jäänyt henkiin. 

Tammet on ihania. Meillä päin vaan rusakot ja peurat tuppaa syömään tammentaimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lehtikuusia, roskaavat tuulee tai ei, mänty ei niin paha mutta ei niitäkään. Koivuja, istutusväli harva kuten millä vaan puulla koska ne kasvavat isoiksi ja jos harventaa niin niitä ei ole sen jälkeen enää niissä paikoissa missä alunperin kuvitteli. Kannattaa oikeasti miettiä tämä kasvujuttu.

 

Minusta mänty on vihoviimeinen roskaaja. Meillä on tontilla paria isoa (olivat jo, kun ostimme talon) ja neulaset pilaavat nurmikon ja tukkivat rännit. Käpyjä saa kerätä säkeittäin. Tavalliset kuuset huomattavasti siistimpiä.

Haapa taas roskaa alkukesästä.

Pihlajat, vaahtera ja tammi ovat lehtipuista omia suosikkeja.

Pihlajat, vaahtera ja tammi, niitä mullakin alkuina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lehtikuusia, roskaavat tuulee tai ei, mänty ei niin paha mutta ei niitäkään. Koivuja, istutusväli harva kuten millä vaan puulla koska ne kasvavat isoiksi ja jos harventaa niin niitä ei ole sen jälkeen enää niissä paikoissa missä alunperin kuvitteli. Kannattaa oikeasti miettiä tämä kasvujuttu.

 

Minusta mänty on vihoviimeinen roskaaja. Meillä on tontilla paria isoa (olivat jo, kun ostimme talon) ja neulaset pilaavat nurmikon ja tukkivat rännit. Käpyjä saa kerätä säkeittäin. Tavalliset kuuset huomattavasti siistimpiä.

Haapa taas roskaa alkukesästä.

Pihlajat, vaahtera ja tammi ovat lehtipuista omia suosikkeja.

Sama mielipide männyistä, vaikka pidänkin niistä ulkonäöllisesti. Tontillani on toistakymmentä valtavaa mäntyä ja niistä tulee niin paljon neulasia, että rännit ja katto ovat ovat aina täynnä. Ei todellakaan sovi sellaiselle, jonka mielestä maassa ei saa olla yhtään neulasta. Muuten saa olla haravoimassa joka päivä.