Millaista elämä OIKEASTI oli Villissä Lännessä?
Kommentit (26)
Rankkaa. Työtä, eristystä, ei huvittelumahdollisuuksia.
Katso American Primeval- tai Yellowstone 1883 -sarjat. Tanssii susien kanssakin on vielä liian romantisoitu kuva. Henki oli höllässä kenellä vaan, eikä valkohattuisia sankareita ollut uudisraivaajissakaan.
-winner-
Miksi irlantilaisia syrjittiin villissä lännessä?
1. Uskonto: katolilaisuus vs protestantismi
Suurin osa irlantilaisista oli katolisia, kun taas monissa Yhdysvaltojen ja Britannian paikoissa enemmistö oli protestantteja.
Protestanttinen väestö pitää katolilaisia toisinaan epäluotettavina tai erilaisina.
Katolilaisuuteen liitettiin pelkoja poliittisesta lojaalisuudesta (esim. katolisten papiston vaikutusvalta), mikä herätti epäluuloa.
2. Kilpailu työpaikoista ja taloudellinen ahdinko
Irlantilaiset tulivat usein köyhistä oloista, ja he saapuivat suurina määrinä Yhdysvaltoihin 1800-luvulla, erityisesti suuren perunanhädän (1840-luvun nälänhätä) jälkeen.
He ottivat vastaan alhaisesti palkattuja, raskaita töitä, kuten rautateiden rakennusta, kaivoksia ja tehtaiden likaisia tehtäviä.
Paikallinen väestö (esim. protestantit, angloamerikkalaiset) koki irlantilaiset uhkana omille työpaikoilleen ja palkkatasolleen.
Tämä johti ennakkoluuloihin ja haluun syrjiä heitä työmarkkinoilla ja asuinalueilla.
3. Kulttuuriset ja kielierot
Vaikka irlantilaiset puhuivat englantia, heillä oli oma aksentti, tapoja ja kulttuuri, jotka erosivat huomattavasti muusta väestöstä.
Heitä pidettiin "toisenlaisina" ja heitä pilkattiin esimerkiksi stereotyyppisinä juoppoina tai väkivaltaisina.
Tällaisten ennakkoluulojen kautta syrjintä sai sosiaalista oikeutusta.
4. Poliittinen vaikutus
Irlantilaiset järjestäytyivät usein yhteisöiksi ja vaikuttivat politiikkaan esimerkiksi kaupunkialueilla (New Yorkin tammien hallinto eli Tammany Hall).
Tämä herätti pelkoa ja vastustusta erityisesti protestanttisessa eliitissä, joka näki irlantilaiset uhkana vallan ja vaikutusvallan säilyttämiselle.
5. Syrjintä näkyi käytännössä
Työpaikkojen saaminen oli vaikeaa.
Heitä suljettiin pois paremmista asuinalueista.
Heitä pilkattiin ja jopa väkivaltaisesti vainottiin.
Irlantilaisia nähtiin usein alimpana sosiaalisena ryhmänä, lähes orjuutta muistuttavissa oloissa.
Manifest Destiny"
Tämä oli ideologia ja termi, jota käytettiin erityisesti 1800-luvulla oikeuttamaan Yhdysvaltojen laajentumista länteen eli nykyisen Yhdysvaltojen mantereellisen alueen "valloittamista" Atlantin rannikolta Tyynellemerelle asti.
Mitä "Manifest Destiny" tarkoittaa?
Suomeksi sitä voisi kääntää esim. "ilmeinen kohtalo" tai "kohtalonomainen oikeus".
Sen taustalla oli ajatus, että Yhdysvalloilla oli Jumalan tai historian määräämä oikeus (ja velvollisuus) levittäytyä koko Pohjois-Amerikan mantereen alueelle.
Tämä ideologia oikeutti mm. alkuperäiskansojen maiden haltuunoton, siirtokuntien perustamisen länteen, MeksikonYhdysvaltojen sodan (18461848) ja paljon muuta.
Kovaa työtä, köyhyyttä, tauteja, likaisuutta, paljon rikollisuutta ja ei juurikaan kaksintaisteluita. Selkään ampuivat toisiaan silloin tällöin viskipäissään.
Tuberkuloosi (TB) oli erittäin yleinen ja tappava sairaus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Yhdysvaltojen Villissä lännessä, mutta tarkkoja kuolinslukemia on vaikea antaa, koska tilastot olivat usein epätäydellisiä ja alue oli laaja ja vaihteleva.
Arviot ja konteksti:
Yhdysvalloissa tuberkuloosi oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yksi suurimmista kuolinsyistä.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa TB tappoi arviolta yli 200 000 ihmistä vuodessa koko maassa.
Villin lännen alueilla, joissa lääketiede ja hoito olivat vielä kehittymättömiä ja asukkaiden olosuhteet usein ankarat (kylmyys, köyhyys, ravinnon puute), tuberkuloosin vaikutus oli erityisen tuhoisa.
Tuberkuloosi oli yleinen kuolinsyy monissa pienissä kaupungeissa ja siirtokunnissa.
Tuberkuloosin kuolleisuus Villissä lännessä:
Tarkkoja lukuja ei ole, mutta arvioiden mukaan tuhansia ihmisiä kuoli tuberkuloosiin juuri siellä, missä lääketieteen palvelut ja hygienian taso olivat heikkoja.
Moni siirtolainen, kaivostyöläinen ja maanviljelijä altistui taudille huonojen olosuhteiden vuoksi.
TB oli niin yleinen, että sitä kutsuttiin joskus "White Plague" eli valkoinen rutto.
Eikös Biisonit hävitetty kokonaan ja nyky biisoni on jokin risteytys eli ei ihan alkuperäinen?
Aseen osumatarkuus oli vähän eriluokkaa mitä elokuvissa, jossa ampumat ilmaan heitettyyn kolikkoon reiän muhaahhaa, hyvä kun niillä alkupään rihlattomilla aseilla osui edes seinään.
Veriryhmät keksittiin eli löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1901, kun itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner havaitsi, että ihmisten veressä on erilaisia ryhmiä, jotka vaikuttavat veren yhteensopivuuteen. Hän tunnisti kolme pääveriryhmää, joita myöhemmin kutsutaan A-, B- ja O-ryhmiksi.
Tätä ennen oli kokeiltu jopa eläimen verensiirtoa ihmiselle. Verensiirto oli ihan puhdasta kokeilua kuten ajateltiin että ihmisen luonne määrää sopivuuden. Miettikää kun tuli sisällissodassa osumaa niin se oli sitten muuten siinä jos menetitte paljon verta.
bakteerit ja virukset oli vieraita. Kuviteltiin että maasta jotenkin yliluonnollisesti tarttuu taudit. vähän kuin jumalan tahtoa tjs.
Hauturit ei pessyt käsiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Aseen osumatarkuus oli vähän eriluokkaa mitä elokuvissa, jossa ampumat ilmaan heitettyyn kolikkoon reiän muhaahhaa, hyvä kun niillä alkupään rihlattomilla aseilla osui edes seinään.
Ja kun toinen tähtäs niin se oli aika kylmä päistä hommaa jos seisottiin 10 metrin päässä. Wyatt Earp menestyi juuri siksi kun hän oikeasti piti pään kylmänä ja tähtäs.
Lisäksi nuo kiväärien luodit varsinkin napsui helposti läpi lähes kaikesta puusta varsinkin baari pöydästä tietenkin etäisyys ja puun paksuus ja laj ivaikutti mutta ei ne silleen suojaa anatanut kuten elokuvissa.
Suuri osa lapsista kuoli nälkään.
kun öljy tuli kuvioon alkoi suuri teollisuuden aika kausi mikä päättyi vasta 1930 suureen lamaan. tuo aika kausi oli aika uskomaton yhdysvalloissa.
Jostain luin, että kaksintaisteluita ei juurikaan ollut. Ne on viihdeteollisuuden keksintöä.
Villin lännen ammatit ja palkat
Karjapaimen (Cowboy)
Palkka: noin 25. -40 dollaria kuukaudessa (vuonna 1880-1890)
Työ oli rankkaa, palkka pieni mutta ruokaa ja asumusta usein tarjottiin.
Kaivosmies
Palkka: noin 2. -5 dollaria päivässä
Työ oli vaarallista, mutta jos kaivos oli tuottoisa, ansiot saattoivat olla hyvät.
Junatyöläinen
Palkka: noin 1. -3 dollaria päivässä
Rakensivat rautateitä, kova ja fyysinen työ.
Ravintolan tarjoilija / baarihenkilökunta
Palkka: noin 10. -15 dollaria viikossa + tippiä
Työ oli usein epäsäännöllistä ja vaati sosiaalisia taitoja.
Sheriffi / Marshall
Palkka: noin 50. -100 dollaria kuukaudessa
Viranomaistehtävä, vastasi lain ylläpidosta.
Postinkantaja
Palkka: noin 20. -40 dollaria kuukaudessa
Postin kuljetus oli tärkeä tehtävä syrjäseuduilla.
Hintoja Villissä lännessä
Junalippu (esim. 100 mailin matka)
Hinta: noin 5. -15 dollaria (riippuen matkasta ja junan luokasta)
Rautatiet yhdistivät etelän ja lännen, ja junamatka oli nopein tapa matkustaa.
Naudan liha
Noin 10. -20 senttiä pauna (0,45 kg)
Leipä
Noin 5. -10 senttiä leipäpala
Yksi olut tai limonadi saluunassa
Noin 5. -10 senttiä
Hotellihuone
Noin 1. -2 dollaria yöltä
Hevonen
Hinta vaihteli paljon rodun, iän ja koulutuksen mukaan.
Yleisesti hevosen sai noin 50. -150 dollaria välillä.
Esimerkiksi työhevonen tai cowboyn ratsuhevonen saattoi maksaa 75. -100 dollaria, mutta arvokkaampi rotuhevonen saattoi olla yli 200 dollaria.
Revolveri
Tyypillinen revolveri, kuten Colt Single Action Army (Peacemaker), maksoi noin 15. -30 dollaria.
Laadukkaampi revolveri tai harvinaisempi malli saattoi olla kalliimpi, mutta yleensä revolverit olivat kohtuuhintaisia, koska niitä oli paljon tarjolla.
Parturi (Parturipalvelun hinta)
Parturinleikkaus maksoi noin 10. -25 senttiä per käynti.
Parturi oli usein myös sosiaalinen paikka, ja asiakkaat saattoivat jättää myös tipin.
Parranajo maksoi vähän enemmän, noin 25. -50 senttiä.
Silloin naiset sätkyttivät säärtä, liehuttivat palmetto-viuhkaa laulaen "with red silk stockings and green perfume..." 🎶
Vierailija kirjoitti:
Jostain luin, että kaksintaisteluita ei juurikaan ollut. Ne on viihdeteollisuuden keksintöä.
Muistaakseni Billy The kid ampui n. 8 ihmistä kaikki kiistoissa tai sitten omia kavereita. Tämä oli tuohon aikaan iso luku.
Kun tutustuu aiheeseen niin huomaa että voidaan verrata noita tapauksia melkein johonkin nykyisten moottoripyöräjengien tai huumeporukan välien selvittelyyn.
Kriteeri on ongelmallinen, koska villiä länttä ei oikeasti ikinä ollut.