YLE: nuorten vakavat mt-ongelmat hurjassa kasvussa!

Jos ei mitään vaadita, ei opi kantamaan vastuuta, pyörivät oman navan ympärillä, luuseri sukupolvi! Okei 30% ovat ok.

Vierailija kirjoitti:

miksei voisi käydä edes osa-aikatyössä? Siis mielestäni pitäisi mieluummin myöntää osatyökyvyttömyyseläke, esim 50% ja sitten tekisi 50% työaikaa eli töissä 2-4 päivänä viikossa.

Kaunis ajatus. Käytäntö kuitenkin on se, että he ovat 50% eläkkeellä ja 50% työttömiä. Nykyään ei töitä löydy terveillekään.

Miksi mikään yritys palkkaisi vajaakuntoista, joka ei pysty tekemään täyttä työaikaa kun ei hänellä terveys kestä?

Itse olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja voisin tehdä 60% työaikaa. En kuitenkaan kelpaa edes palkkatukityöhön, vaikka minulla on koulutusta ja pitkä työkokemus. Kaikkialla sanotaan että pitäisi pystyä tekemään täyttä työpäivää.

Arvaa onko kiva elää perheenäitinä puolikkaalla eläkkeellä kun ansiosidonnaisen päivät on käytetty ja eläke estää Kelan työttömyysturvan saamisen? 

Meillä töissä kuormittaa muita nämä lapamadot ahdistujat. Yli 40 v. ovat sitkeää ainesta, tätä nuoremmat ei kestä pienintäkään stressiä. Ja ei kun saikulle...

Vierailija kirjoitti:

Meillä töissä kuormittaa muita nämä lapamadot ahdistujat. Yli 40 v. ovat sitkeää ainesta, tätä nuoremmat ei kestä pienintäkään stressiä. Ja ei kun saikulle...

Minun kokemukseni mukaan työpaikan vanhimmat kiusaavat nuorempia. Ei ihme, että tekee mieli jäädä sairauslomalle.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei mitään vaadita, ei opi kantamaan vastuuta, pyörivät oman navan ympärillä, luuseri sukupolvi! Okei 30% ovat ok.

Onko ihme, etteivät nuoret jaksa kuunnella tuollaista syyllistämistä? Varsinkin kun nimenomaan vanhemmat sukupolvet ovat nuoret kasvattaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liki 6-kymppiset monisairaat eivät pääse mutta ahdistuneet nuoret pääsee??

Eivät hekään kaikki ole työkyvyttömiä oikeasti vaan eivät vain halua enää tehdä työtä tai hakea työtä oikeasti.

Kun ei siitä hakemisesta huolimatta saa sitä työpaikkaa.

Eli olet sitä mieltä, että jos ihminen ei onnistu löytämään työpaikkaa, hänelle pitäisi myöntää työkyvyttömyyseläke? Mielummin hänelle, kuin psyykkisesti sairaalle, joka ei pysty työhön?

Nämähän on kaksi täysin erilaista tilannetta. Työtön työnhakija saa työttömyysetuutta. Työkyvytön saa lääkärintodistuksen perusteella sairaspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä.

"Työttömien joukossa on paljon työkyvyttömiä, joiden taustalta löytyy kehitysvamma."

https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/voiko-aikuiselle-asettaa-…

Mutta tämäkin pitäisi itse tunnistaa, että saa oikeaa etuutta eikä ole työkkärin listoilla. 

Ei sitä eläkettä silti kovin helpolla tunnu saavan. Olen nuori aikuinen, ja minulla on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja autismi. Adhd-diagnoosinkin kriteerit olisivat autismipiirteiden ansiosta täyttyneet, mutta pyysin että sitä ei aseteta, koska mielestäni minulla ei ole adhd:ta.

Näistä huolimatta en saa mitään muita yhteiskunnan tukia kuin osittaisen tuen kuntoutuspsykotrerapiaan, vaikka hakenut olen. Teen 40% työaikaa, ja selviän taloudellisesti tasan sen ansiosta, että satun olemaan hyväosainen ja varakas. Jos en olisi, en voisi käydä tuolla terapiassakaan. Tuloillani ja Kelan osatuella sitä ei katettaisi.

Kokoaikatyötä kokeilin. Se oli aika mahtava spiraali näin jälkikäteen muisteltuna, työstä syntyi ahdistusta joka aiheutti unettomuutta joka siivitti maniaa, ja itse koin olevani helvetinmoisessa vauhdissa mutta räjähdysherkkä. Ihmettelin kun kerran otin kaksi olutta pomon kanssa lounaalla ja päädyin jostain syystä ihan sekaisin toimiston lattialle makaamaan. Tuo kokoaikatyö päättyi sitten siihen, että yksi yö laitoin pomolle osastolta viestiä että en taida kuule päästä huomenna töihin. Meinasin tap*paa itseni monta kertaa ennen kuin mieliala vihdoin alkoi nousta, ja tuntui, että mikään lääke ei tehnyt mitään. Kun lopetin kokoaikatyöt, meni yli vuosi, että edes tuo kaksisuuntaisen sykleily rauhoittui. Ahdistusta on edelleen kolme vuotta myöhemmin, ja alan jo miettiä että mahtaako tuo koskaan kokonaan lähteä pois. Tuntuu että joku tuossa spiraaliepisodissa romutti stressinsietokykyni täysin eikä se vain lähde palautumaan lepäämälläkään.

Tein kuulemma sen ison virheen, että olisi pitänyt vain heittäytyä määrittelemättömän pitkälle saikulle tuolloin pahimpana aikana eikä pyrkiä aktiivisesti järjestämään asioitaan ja palaamaan osa-aikatöihin heti puolikuntoisena. Mutta paha se olisi ollut silloin alkaa vaatimaan, kun ei ollut vielä mitään diagnooseja enkä tiennyt itsekään, miten pitkä toipuminen on edessä. Tiesin kuitenkin, että oma esimieheni on kultaa (moniko katselee kaikki sekoiluni läpi ja silti haluaa tarjota töitä, koska näkee potentiaalin siellä taustalla?) ja että jos jään vuoden saikulle, minulla ei välttämättä enää ole työtä, johon palata, mutta ei myöskään mitään lupausta siitä, että tukia tai apua saisin.

Jos joku on mt-syistä eläkkeellä, oletan, että heillä on vielä vaikeammat sairaudet ja oireet kuin itselläni.

Ja aikuisten myös.

 

Teen mielenterveysongelmista kärsivien kanssa töitä. Mielenterveysongelmia on yhä enemmän ja ne ovat yhä vakavampia. Hoitoon pääseminen takkuaa todella pahasta ja hoidosta lentää ulos todella nopeasti ja heikoin syin.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon päihteillä lienee osuutta asiaan ?

Tai paremminkin ruokavaliolla? Kuinka paljon kuluu energiajuomia päivässä? Aikamoista myrkkyä aivoille ja koko kropalle.

Itselläni ei ole mt ongelmia ainakaan todettu mutta en todellakaan ole tyytyväinen tähän yhteiskuntaan enkä myöskään kanssaihmisiin. 

Itse en kuluta rahaa yhtään ylimääräiseen vaan säästän ja sijoitan suurimman osan palkastani koska haluan työelämästä pois mahdollisimman pian. 

Ihmiset ovat ilkeitä ja ihan jo pelkästään kun liikenteeseen menet autolla niin sielläkin ihmiset ovat tolloja ja tyhmiä, ajavat ylinopeutta ja roikkuvat takapuskurissa kiinni. 

Ymmärrän täysin mt ongelmien kasvun koska tämä yhteiskunta on paska ja läpimätä, terveydenhuollosta et apua meinaa saada millään vaikka maksat veroja tosi paljon.

T:alle 35 vuotias mies

Vierailija kirjoitti:

Ja aikuisten myös.

 

Teen mielenterveysongelmista kärsivien kanssa töitä. Mielenterveysongelmia on yhä enemmän ja ne ovat yhä vakavampia. Hoitoon pääseminen takkuaa todella pahasta ja hoidosta lentää ulos todella nopeasti ja heikoin syin.

 

Auttakaa toinen toisianne.

Jos sinulla on ongelmia niin ole niistä täysin rehellinen itsellesi ja auttajallesi, näin pääsette pureutumaan heti syihin ja tiedätte mistä kiikastaa sekä sen missä mennään. Puhu kaikesta pahasta olostasi ja kerro kun huomaat edistystä. Edistysaskeleet saattavat olla myös kivuliaita ja se kuuluu prosessiin. Älä häpeä itseäsi ja muista että sinäkin selviät taistelustasi kuten muutkin. Rehellisyys on vastuullisuutta. Ei tarvitse olla täydellinen ja uskallathan myös nauraa itsellesi. Sinussa ei ole mitään vikaa vaikka olisitkin hieman voittanut itseäsi. Tämä on vain elämää. Tsemppiä kaikille!

Onko täällä vielä kukaan syyttänyt hallitusta tästä? "Mutku purraorpo"!

Nykynuoret on pullamössöä

Itse kärsin kovasta ahdistuksesta ja skitsofreniasta, mutta joudun silti käymään kokopäivätöissä.

Suomi on maailman onnellisin maa

Vierailija kirjoitti:

Itse kärsin kovasta ahdistuksesta ja skitsofreniasta, mutta joudun silti käymään kokopäivätöissä.

Netissä oli juttua, että on todella kirjavaa toi työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen, riippuu ihan lääkäristä jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kärsin kovasta ahdistuksesta ja skitsofreniasta, mutta joudun silti käymään kokopäivätöissä.

 

 

Netissä oli juttua, että on todella kirjavaa toi työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen, riippuu ihan lääkäristä jne. 

Kävin kerran hakemassa psykoottiseen oireiluuni sairaslomaa ja lääkäri sanoi että antaa nyt kaksi päivää mutta sitten täytyy luvata että menen takaisin töihin.

Mitä tätänyt ihmetellään nyky nuoret on pilalla, olevia todellisuuden tajuttomia mt ongelmaisia vätyksiä joilla ei käytös tapoja tai kunnioitusta .tämähän on ollut jo kauvan tiedossa. Kaikki meni pilalle 1984 kun lapsien fyysinen kuriitus kielettiin, ja siitä se alamäki alkoi ja kiihtyy koko ajan ei tarvi kun uutisia vähän vilkaista niin sen huomaa.

Eiköhän nuoria ihan syystä ahdista se, miten vaikea on tällä hetkellä edes korkeasti koulutetun saada työtä. Edes koulutus ei työtä takaa. Lisäksi kaikki on tolkuttoman kallista, eri tukia leikataan ja yhteiskunta menee kaikin puolin huonompaan suuntaan. Moni kokee varmasti myös ilmastokriisiä ihan syystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koronarajoitusten vaikutuksista saamme kärsiä vielä vuosikymmeniä. Kannattiko siirtää muutaman sadan sairaan vanhuksen hengenlähtöä parilla vuodella? Nyt nuoret ovat sairaampia, eikä rahaa riitä hoitamiseen. Kiitos naisministerit ja erityisesti Krista Kiuru.

No eikö nämä heikkomieliset nuoret sitten kannattaisi nukuttaa ikiuneen yhteiskuntaa kuormittamasta? Pitääkö heitä yhteiskunnan kannatella vielä vuosikymmeniä kun heillä ei ole sille mitään annettavaa? Helpottuu se ahdistus.

Ensin yhteiskunta pettää lapset ja nuoret ja kun heille seuraa tästä vaikeuksia pitäisi heidät mielestäsi vaivuttaa ikiuneen, jotta eivät kuormittaisi yhteiskuntaa. Olet kyllä harvinaisen sairas yksilö.

Vanhuksen sorakuo pan reunalle ja quulaa takarraivoon. Turha niitä mätäneviä ihmis raa to ja on hoitaa, eikä niitä kukaan tule hoitamaankaan. Tulevaisuuden vanhushoito on sitä että tässä on sinulle syanidipilleri ja lasi vettä, ole hyvä ja ota se tai mätäne rauhassa omissa eritteissäsi.