Jaksatteko te muut tätä arkea? :(

Mun pieniä arjenhelpotus vinkkejä on:

1. tarpeeksi vaatteita (pyykkään vain kerran viikossa useamman satsin)

2. Lapset siivoavat joka ilta oman huoneensa

3. Suunnittele viikon ruokalista ja tee niin paljon etukäteen kuin mahdollista

4. siivooja vaikka kerran kuussa

5. lastenhoitaja joskus

6. hyvä iltarutiini, lapset sänkyyn ajoissa saat hieman aikaa illalla puuhastella. aamulla on kivempi nousta kun tietää että keittiö on siisti ja tiskejä ei loju ympäriinsä.



Jännää kuinka aina jostain joku kömpii ja kertoo kuinka huomattavasti vaikeampaa hänellä on.

Vierailija:

siellä voi hyvinkin voida torkahtaa jossain raossa ja jos lapset nukkuvat päikkärit, niin silloin.

Itse teen myös usein öisin töitä kotitoimistossa, nukun sitten viikonloppuna vähän enemmän.

Yötyöt ja lasten hoito päivisin on ihan tavallinen kombinaatio.

Liekö tuo nyt ihan tavallinen kuitenkaan? Itse teen yötyötä ja kun töihinpaluu on edessä niin 100-varmasti lapset lähtee päiväkotiin niin että saan nukkua päivällä. Paitsi oman leponi, niin ennen akikkea lasten turvallisuuden takia. Pari kaveria ovat yötyöaikoinaan kokeilleet hoitaa lapsia päivällä kotona, pelottavin seurauksin. Onneksi pysyviltä vammoilta vältyttiin, mutta itse en helpolla voisi antaa anteeksi sitä että lapselleni sattuisi jotain sen takia etten väsymykseni vuoksi jaksanut valvoa häntä tarpeeksi.

Kysyisin vielä että onko sinulla jokin erityinen syy miksi lapset eivät ole hoidossa niin että saisit yövuorojen jälkeen nukkua? Eikö arki olisi kuitenkin levänneenä helpompaa, mukavampaa ja turvallisempaa kaikille?

Ja sekin auttaa, kun muistaa, että ihan itse olen elämäni järjestänyt tällaiseksi. Opiskelen ja hoidan lapsen kotona. Voisin myös pitää välivuoden tai kaksi, mutta en halua. Tai laittaa lapsen hoitoon, sitä en todellakaan halua. Sekasotku ja pyykkivuori on hinta siitä.



t. lapsi 1-v, koti pommin jäljiltä, huomenna tentti 560sivua.

Kaksi pientä lasta, kolmas tulossa ja alkuraskauden pahoinvointi :/ . Itse pyrin ottamaan ajan 8-16 kun mies on töissä työn kannalta, tsemppaan sen ajan ja illalla yritän enemmän levätä. Koti kannattaa pitää siistinä, se vaikuttaa ainakin meillä koko perheen mielialaan. Perussiisteys on tärkeää, eli ei kamalasti tavaraa hujan hajan ja imurointi, tiskit yms. hoidetaan. Jostain lakanoiden vaihoista, pölyn pyyhkimisestä ja kaappeihin piilotetuista sotkuista ei kannata ottaa paineita.



Me ulkoilemme päivittäin ja yritämme mahduttaa joka päivään jotain ohjelmaa: kauppa-, kylä- tai neuvolareissun. Mieli pysyy pirteämpänä, kun lähtee välillä kotoa pois.

Tuli heti parempi mieli kun luki etten ole ainoa, vaikka sen jo tiesinkin. Joskus vaan kaaos ottaa vallan ja alkaa ahdistaa..



t. ap

Meillä 7-vuotias, 3-vuotias ja pian 2-vuotias, itse olen osapäivätöissä, mies tavallisessa kahdeksasta viiteen hommassa. Kyllähän se talo kaaostuu aika nopeasti.



Mulla myös toimii se, että yritän koko ajan pitää jonkinlaista järjestystä niin ettei tule sellasta tilannetta että kaikki on miten sattuu ja pyykit pursuilee korista. Äh, en siis tietenkään pidä mitään armeijakuria ja valvo silleen lapsia, leikkiä saa jne. Mutta katson just, että iltasin koti on jonkinlaisesssa kunnossa, ruuan jälkeen tiskit heti koneeseen, pyykkiä pesen joka päivä niin ei tule " paniikkia" . Kun yks leikki on leikitty, lapset saa vähän korjata tavaroita ennen uusien ottamista.



Sitten minä olen myös suunnittelija-tyyppiä, eli suunnittelen ainakin mielessäni viikon ohjelman, millon imuroin, millon pesen vessat, millon pyyhitään pölyt. Mieskin onneksi tekee ruokaa ja katsoo ettei kaikki ole hujan hajan.



Yritän syödä terveellisesti ja liikkua, se piristää.



Tsemppiä sinulle!

Sotilaallinen kuri lapsilla auttaa asiaa. Jopa meidän kohta 2v. osaa viedä likaisen vaipan roskiin, astiat pöydästä tiskikoneen lähelle, vie pyykit apukeittiöön ja siivoaa apuna illalla oman huoneen. Isommat osaavat levittää pyykit, imuroida, pitää huoneensa siistinä, pedata sängyt, tyhjentää tiskikoneen ja olla apuna kaikenlaisissa kodin hommissa. Lapsityövoiman käyttöä?



Muutenkin kannatan jonkun ehdottamaa, että tavarat heti paikoilleen. Sitten vasta masentaa jos sotku pääsee niskan päälle! Tavaroita kiertoon, niin ei ole niin paljon siivottavaa. Imuri aina esillä, jotta voi ottaa tarvittaessa sotkuja. jne. Itseäni masentaa siivouspäivät, joten siivoan viikon mittaan joka päivä jotain. Mieheni mielestä ei ole mitään järkeä siivota esim. keittiötä tänään ja huomenna olkkaria kun roskat kuulemma leviää kuitenkin. No, minä teen näin joka tapauksessa, kun se on niin paljon helpompaa kuin käyttää viikosta yksi päivä siivoamiseen kokonaan.



Kiireisiä aamuja auttaa kun kaiken laittaa valmiiksi illalla. Eli vaatteet ulkovaatteita myöten esille ja lautaset pöytään, puurokattila hellalle jne.



Jaksamista siskoset!

Meillä näitä pieniä on vain 2. Molemmat alle 3-v. Miehellä rankat työajat ja pitkät työmatkat. viimeksi mulla oli omaa aikaa 1,5 tuntia viime joulukuussa. Seuraavan kerran ehkä tossa kesänkorvilla. Ruoan laitan, lapset vien ulos, koiraa käytän. No, koti on usein kuin pommin purkamo. Kerran viikossa kuitenkin siivoan. Mulla tää väsymys on semmosta tyytymättömyyttä ja kyllästynyttä uupumusta.. Varmaan alkaa helpottaa, kun saan nää lapset tarhaan ja pääsen taas työelämään.. Lapset tuo valtavasti iloa ja nautin heistä, mutta kyllä tää kotiäiti elämä on ihan sieltä ja syvältä!