Mitä sellaiselle lapselle tapahtuu jolla ei ole yhtään ohjattua harrastusta?

Ei, ehtii olla kavereiden kanssa enemmän.

T. 4 lapsen perheestä ainut lapsi joka ei aloittanut kilpaharrastusta 

Mitä ihmettä höpötät? 

Ei mitään? Mielikuvitus kehittyy paremmaksi? 

Oppii itse keksimään tekemisensä. Miten olet noin aivopesty kermaperse?

Ei. Hänellä saattaa olla muita kiinnostuksen kohteita kuin ohjatut liikuntaharrastukset.

Niistä tulee itseohjautuvia itsevarmoja yksilöitä.

Alkoholi ja huumeet tulevat kuvioihin. 

Ei syrjäydy, ryhmissä tehdään tottelevia koneita pelkästään. Koska lapsi on ollut tarhassa ja koulussa. Ja voi olla muuta kautta kaveria. Ja lapsi voi harrastaa itsenäisesti, varsinkin isona lapsena mm. Niin ennen tehtiin.

Muistelin omia lapsuuden aikoja, osallistuin vapaapalokuntaan sekä sellaiseen tyttökerhoon (mm. askartelua, laulua, leipomista), silloin tuollaisiin harrastuksiin pääsi aika edullisesti, eikä olleet mielestäni liian tiiviitä eikä sitovia. Kyllä sanoisin että ainakin kädentaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta ehdottomasti järkevää olisi olla jotain kiinnostavaa.

Se oppii käyttämään mielikuvitustaan ja keksimään itse mieluisaa tekemistä.

Riippuu ihan lapsesta ja siitä minkä verran kotona on tarjolla muita virikkeitä. Monet näistä harrastamattomista lapsista pyörivät ostarilla ja päätyvät vääriin porukoihin, toiset lukee tyytyväisenä kotona kirjaa.

Suurin osa ihmisistä pitää noita käytännössä välttämättöminä lapsille. Niitä jopa rahoitetaan julkisin varoin ja keräysvaroin köyhempien perheiden lapsille.

Ohjasin itse harrastukseni, kun ei siellä tuppukylässä mitään koskaan järjestetty ja harrastuksesta muotoitui myöhemmin siisti sisätyö.

Tässä yks aikuinen jolla ei ollu ohjattuja harrastuksia lapsena. Keksin sitten ilmaisia harrastuksia ja lapsena touhuttiin kyllä kavereiden kanssa pitkin ja poikin. Ja nyt aikuisena harrastan puutarhan hoitoa ja viherkasvien hoitoa. Työ on,perhe on, tekemistä riittää.

Ei syrjäydy ohjatun tai kilpailullisen harrastuksen puutteesta, mutta lapsella olisi hyvä olla jotain harrastusta, missä tapaa ihmisiä kasvokkain.

Vaikka esim. lautapelejä tai pöytäroolipelejä kavereiden kanssa, jos lapsi ei ole urheilevaa tyyppiä.

Mellä seurakunta järjesti pyhäkoulua, siellä kävin. Ei muuta ollut tarjolla. Kylän lasten kanssa harrastettiin ainakin ruutuhyppelyä ja uimassa käytiin kesällä.