Voiko laki olla oikeudenmukainen, jos se ei ota huomioon ihmisaivojen eroja?

Rikoslaki lähtee oletuksesta, että kaikilla on sama vastuu ja harkintakyky. Laki on sama kaikille: jos teet väärin, vastaat siitä.

Mutta onko tämä aina oikeudenmukaista?

Neurotiede on osoittanut, että aivot eivät toimi samalla tavalla eri ihmisillä, eikä varsinkaan eri sukupuolilla. Tästä huolimatta laki soveltaa samaa mittaa kaikille. 

Jos nainen kokee esimerkiksi katsotuksi tulemisen ahdistavaksi, laki suojaa häntä. Miehen aivojen automaattinen reaktio ei muuta tätä. Mutta pitäisikö?

Voisiko neurologista tietoa käyttää lieventävänä tekijänä tapauksissa, joissa nainen kokee tulleeksi seksuaalisesti hyväksikäytetyksi?