Työttömyys ja kaipuu töihin
Jäin vuosi sitten työttömäksi. Sain vain 0-tuntisopparin. Vuoroja ei tarjottu lainkaan. Minulla oli myös korkeakoulupaikka, joten jatkoin opintojani. Nyt olen saanut kohta tutkinnon päätökseen, mutta tarvitsen työharjoittelupaikan tai ihan oikeita palkkatöitä. Tämä oli koko kevään uurastus ja joka paikasta tuli ei oota. Alan vaipua epätoivoon. Innokas työntekijä ei pääse minnekään
Kommentit (14)
Yli 10 vuotta työttömänä.
Eipä jaksa enää kiinnostaa....
Minullekin yksi tuttu sanoo koko ajan, että "kyllä tekevälle töitä löytyy"
Ei paljoa lohduta
Itse en päässyt edes ns suhteilla töihin vaikka ennen tämä tuntui olevan hyvin yleistä. Oli suoraa sanottu monesta paikasta, että ei vain ole varaa palkata, vaikka olisi kuinka hyvä ja tuttu tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Yli 10 vuotta työttömänä.
Eipä jaksa enää kiinnostaa....
Kymmenessä vuodessa olisit ehtinyt opiskella useamman kerran jonkun työllistävän tutkinnon ja osallistua työvoimakoulutuksiin työllistyen sitä kautta. Vaikuttaisi siltä ettet ole edes yrittänyt parantaa tilannettasi. Aika ryhdistäytyä ja ottaa itse vastuuta omasta elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin moni haluaa olla työtön
Ei niin. Silti palstalla sanotaan "Mene töihin;" jos joku on työtön.
Uskon, että vielä pääset töihin kun jaksat yrittää. :) tsemppiä! Nauti myös kesästä
Jonkun mukaan pian pitäisi alkaa nousukausi, mutta sehän jää nähtäväksi. Toivottavasti saat pian töitä
Älä nyt, kaunis helteinen viikko tulossa. Mene ulos nauttimaan säästä!
Aikoinaan Yliopisto-opiskelusta työelämään siirtyessä minäkin tunsin sellaista epävarmuutta toimeentulon suhteen, joka jäi iäksi mieleen. Opiskelijana sai sossusta kylmää kättä ja työttömän kirjoille ei päässyt, koska koulu oli ihan vähän kesken. Hiivatti, että oli ankeat ajat ja hirveä stressi toimeentulosta. Vaan siihenkin elämäntaiteiluun tottui. Vähitellen pätkätöiden kesto piteni ja viimein pääsin vakityösuhteeseen.
Ja jos olet alle 50v, voi yrittäjyys olla vielä monelle vaihtoehto. Tosin se edellyttää itsensä johtamista. Samalla pitää miettiä, onko nykyisessä taloustilanteessa asiakkaita... Minä olen kohta 61 ja työtön, mutta minun iässäni ei taideta antaa enää edes vakuutuksia...
Kyllä se into siitä häviää, sitten kun ihan kunnon työttömyyttä takana pari vuotta, niin into on jopa kuollut. Harmillista kyllä, siinä kuolee into aika moneen muuhunkin asiaan. Viimeistään kun viimeisetkin säästöt on syöty ja pitää tosissaan alkaa pelätä jokaista pientäkin lompakolle käyvää vastoinkäymistä. Itse alan olla siinä pisteessä, että tekisi mieli hakeutua rikollisilta töitä etsimään..