Työpaikoilla tapahtuvasta häirinnästä oli Ylen nettuutissivustolla 5.7. juttu

No, tähän juttuun oli sitten kirjoitettu kommentteja. Tämä yksi pisti mun silmiin erityisesti:

"Työni puolesta olen näiden asioiden kanssa tekemisissä ja täytyy sanoa, että hyvin usein uhrina esiintyvä on todellisuudessa se ongelmatapaus työpaikalla, mutta hän itse hahmottaa asiaa vain omasta näkökulmastaan; minulla on oikeuksia ja muilla velvollisuuksia. Siinä on kokenutkin esihenkilö lujilla ja esihenkilötyö on jo työntekijän terapointia. Tietysti on myös täysin epäasiallisia esihenkilöitä, mutta kun kuulee molemmat versiot tapahtuneista ja vielä muiden työntekijöiden näkemyksiä, niin usein todellisuus onkin jotain aivan muuta miten uhriutuja itse sen näkee ja hänen päätään ei käännetä."

Kommentointi tuolle uutissivustolle on jo suljettu. 

Mutta eipä se ole ihmekään, ettei näitä asioita saada työpaikoilla selvitettyä - asiallisesti - kun haetaan syyllistä! "Oma vika, että noin käsität tämän tilanteen." Oikeampi tapa on se, että yritetään löytää ketään syyllistämättä, tai sormella osoittamatta, tapa jolla tilanne saadaan ratkaistua ja kaikki voivat jatkaa työtään "onnellisina".

Pistää vihaksi: "hyvin usein uhrina ESIINTYVÄ on todellisuudessa se ONGELMATAPAUS työpaikalla!

Ja kommentoija vielä väittää olevansa näiden asioiden kanssa työnsä puolesta tekemisissä! 

Ja on aivan luonnollista, että työpaikalla porukka menee vahvemman selän taa. Harva menee valituksen tekijän puolelle, ihan vaan sen takia, että "täytyyhän se omatyöpaikka saada pidettyä!"

Ei voi sanoa, että on vain yhden vika, että on vaikeuksia. Kyllä siinä vaikeuksissa on mukana on koko lähiyhteisö!