Meillä miehen kanssa mökötys päällä! :)

tosin alkoi vasta eilen. Tekis mieli pysyä kovana ja pitkittää, mutta lasten takia täytyy varmaan mun nöyrtyä taas että saadaan sovittua jotain Pääsiäisen vietosta...

Meitä molempia rupesi naurattamaan ja riita loppui siihen...

Tiedätkö tai osaatko ollenkaan ajatella miltä lapsista tuntuu? Kasva äidiksi!

Kyllä lapset saa enempi traumoja jos aina kaikki menee hyvin.

kuin reilu reipas yhteenotto, jossa pyydetään anteeksi lasten nähden. Lapset oppii tappelemanaan reilusti ja RAKENTAVASTI.



Kaverin äiti pystyi mököttämään 2 viikkoa putkeen, ja tyttö sanoi, että kamalampaa ei ole. Meillä tapeltiin reilusti ja avoimesti, tapellaan vieläkin ja minua se ei koskaan häirinnyt.



Työelämässä konfliktin pelosta ei ole mitään hyötyä, eikä mököttäminen sovi ratkaisuksi mihinkään.

Riidat ja konfliktit selvitetään PUHUMALLLA ei puhumattomuudella. Kas näin: ensin kumpikin miettii hartaasti ja analyyttisesti omaa kantaansa (yrittäen myös nähdä asiat toisen ihmisen näkökulmasta), sitten yritetään toiselle mahdollisimman eksplisiittisesti KERTOA, mikä mättää ja mistä tuulee, ja KUUNNELLAAN myös toisen sanomisia. Sitten vielä mietitään kumpikin tahollaan ja yhdessä, että missä ja miten paljon kumpikin voi joustaa omasta kannastaan ja ymmärtää toista, ja lopulta neuvotellaan ratkaisu, jonka kanssa kumpikin voi elää.



Oikein hienon sosiaalisten tilanteiden ja parisuhteen mallin annatte lapsillenne mököttämällä päiväkausia kuin, noh, pienet lapset (tosin nekään eivät mökötä päiväkausia).

Opetelkaa ihmiset avaamaan se suu, ja selvittämään asiat kuin aikuiset ja älylliset ihmiset ikään. Tekee muuten ihmeen hyvää parisuhteellekin.

Koska molemmat olemme aika tulisia suuttuessa. Kumpikaan ei periksi anna.

Parempi mököttää ja haukkua toinen mielessä täydellisesti ja sitten jutella.

Mitä jos kirjaat tähän miltä lapsista TUNTUU OLLA kodissa, jossa te mökötätte? Miltä tuntuu mennä nukkumaan kun on kireä ilmapiiri? Miltä tuntuu syödä ja leikkiä kun ahdistaa?

ja meillä mies viheltää pelin poikki heti kun keskustelu ei mene hänen halunsa mukaisesti. " En jaksa tästä enää kinata" , on hänen vakiolauseensa ja sen jälkeen hän uppoutuu tv:n katseluun eikä kuule mitön mitä minä sanon. Ja asiat jää kokonaan sopimatta, jopa asiat jotka ehdottomasti pitäisi sopia, kuten varataanko kesälomamatka vai ei... Me kyllä käydään nämä " keskustelut" vasta lasten mentyä nukkumaan joten he eivät niitä kuule, ja mökötystä tuskin huomaavat kun mies ei mulle paljon puhu muutenkaan.



V-U mikä parisuhde, en muuta sano.



Ei-ap

Parempi mököttää pari päivää ja sitten alkaa jutella. Mitä järkeä yrittää edes suutuspäissään suuta avata.

ollaan niin ei tartte kinata lainkaan... eikä siis myöskään mököttää.



Minusta riitely on tosi typerää, aikuiset ihmiset käyttäyttyy kuin pahaset kakarat.

Ihan paska puhetta että riitely puhdistas ilmaa.... Päinvastoin, siinä vaan löydään bensaa tuleen kun suutuspäissään annetaan tulla tekstiä.. No onpahan sit taas yks riidansiemen itämässä kun ens kerran riidellään siitä mitä viime riidassa tuli sanottua

meillä on ollut myös aikas useinkin. Ja jos mies on tyyppiä, joka ei tosiaankaan puhu kiukkusena, ei siinä silloin keskustella. Olen niitä monologeja vetänyt niin usein, että tiedän. Typerää se on ja vaikka kuinka sanon että se on lapsellista ja se on loputtava, ei se auta.



Viimeksi tuli viikon mykkäkoulu kun en halunnut seksiä kun yksi lapsistamme oli hereillä.



Edellisen kerran se sai sen mykkäkoulun päälleen kun olin kieltänyt miestä haukkumasta minua koskaan enää " saatanan tyhmäksi idiootiksi" eikä ainakaan lasten ja sukulaisten kuullen.