Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa introvertti ja erakkoluonne...
06.07.2025 |
Vaan kun en ole. Viime kesänä nautin suunnattomasti vapaudesta, kun olin eronnut yli neljännesvuosisadan kestäneestä suhteesta. Aika pian alkoi kutenkin kaivata toista rinnalle, mutta se uuden kumppanin löytäminen 52-vuotiaana onkin helpommin sanottu kuin tehty.
Rima on paljon korkeammalla kuin puolet nuorempana oli. Nyt tietää, mitä tahtoo ja mitä ei ainakaan tahdo. Yksi kiva nainen jo oli jonkun kuukauden, mutta hän oli liiaks otsikon mukainen persoona ja hänelle riitti kun nähtiin kerran kahdessa viikossa ja harrastettiin seksiä. Minulle tuli kuitenkin liikaa tunteita mukaan ja nainen pelästyi sitä.
Tämä yksinäisyys on raastavaa. Nytkin vaan odotan, että loma loppuisi ja pääsisi taas töihin ihmisten pariin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho. Mä taas oon introvertti ja erakkoluonne. Välillä olis kiva et olis halikaveri mut mikä suhde se sellainen on et jaksaa toista vaan 10% vapaa-ajasta :D Ratkaisu vois olla fwb, mut ne on yleensä luullakseni sellaisia häntäheikkejä, että ei kiitos. Ja sen suhteen pitäisi todellakin olla muutakin kuin vain seksiä. N33
Muuten fwb olisi hyvä, mutta minulle tulee aina tunteet peliin siinä vaiheessa kun kosketus ja seksi astuu mukaan kuvioihin.
AP
Jeps, ymmärrän.
N33
Viisikymppiset naiset aika harvoin tuntuvat hakevan fwb:tä. Ja suuri osa kumppania hakevista on sellaisia, joilla vielä on lapsi(a) kotona. Omat lapset kun ovat jo maailmalla, niin haluaisi löytää vastaavassa elämäntilanteessa olevan naisen.
Jep, ja niissä, joilla ei ole lapsia tai jotka eivät ikinä ole olleet edes naimisissa tai pitkissä parisuhteissa, on yleensä jotain perustavanlaatuisia vikoja, etteivät ole mihinkään pitkäaikaiseen päässeet kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki hyvät ovat jo varattuja.Elleivät sitten ole eronneet. Vanha parisuhdeviidakon sanonta, joka pitää kuitenkin aika pitkälle paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho. Mä taas oon introvertti ja erakkoluonne. Välillä olis kiva et olis halikaveri mut mikä suhde se sellainen on et jaksaa toista vaan 10% vapaa-ajasta :D Ratkaisu vois olla fwb, mut ne on yleensä luullakseni sellaisia häntäheikkejä, että ei kiitos. Ja sen suhteen pitäisi todellakin olla muutakin kuin vain seksiä. N33
No se ratkasu vois olla toinen introvertti 😆
Todennäköisyys löytää toinen (lapseton) introvertti samoilla ajatuksilla on hieman haastavaa kun me introvertit ei suuremmin huudella itsestämme 😂
Riippuu paljon elämäntilanteesta. Jos on paljon harrastuksia ja kavereita, niin epäsäännöllisempikin naisseura on ihan ookoo. Mutta itse ainakin pitkän parisuhteen jälkeen huomasin, ettei ole juuri muuta kuin työ jäljellä. Vähitellen niitä kavereita ja harrastuksia taas sai hankittua, mutta alkuun oli kyllä tylsää ja yksinäistä. Kun puoliso oli lisäksi paras kaveri, niin eron myötä katosi aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tuskaa on yrittää rakentaa suhdetta introvertin kanssa. Jopa viestittely loppuu usein kesken kuin seinään ja saattaa sitten jatkua 48 h kuluttua. Tämä tuntuu samalta kuin shakin peluu, itse kuitenkin tykkäisin tenniksestä.
M52
Opettele pitämään itseäsi parhaana ystävänäsi : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Introvertti pärjää missä ja millon vaan. Ei o tylsää. Harrastuksistakin voi käydä yksin ja tapaa uusia vaikka aina. Tai ellei, OK. Ja syömässä. Ja elokuvissa. Ja lomilla. Ja opiskeluissa. Ei tartte muiden hyväksyntääkään tai arviointeja let alone mf some
Ystävät jäivät perheiden perustamisten myötä. Tai eivät jääneet kokonaan, mutta heitä tapaa vain muutaman kerran vuodessa isommalla porukalla, koska asutaan aika kaukana toisistamme. Kavereita ei ole montaa ja saattaa olla, etten näe yhtään kaveria esim. kuukauteen. Työkaverit ovat lähimmät kontaktit nykyään ja omat lemmikit henkireikä vapaalla ollessa. Pelkkä viestittely ja puhelimessa puhuminen ei täytä tyhjiötä, vaikka onkin tyhjää parempi.
Ap