Äitini suosii toista lastsni
ja arvostelee toista. Vanhempi on kuulemma anoppini pilalle hemmottelema(ts. uhmaikäinen). Nuorempi on vielä alle 2v ja tottelevainen toistaiseksi, joten on hänen mieleensä. Äiti on puhunut minulle myös, että minä olen ollut hänelle aina tärkeämpi kuin veljeni. Kuvottavaa.
Juuri kuulin äidiltäni myös että meillä on ollut kamala kuri ja hän on ollut "kauhea" äiti. Huomaan miten hän käyttäytyy omia lapsiani kohtaan, kuin lapsenvihaaja. Hän ei käsitä ollenkaan mikä on lapselle normaalia käytöstä, lapset ovat suurinpiirtein häiriintyneitä kun leikkivät ja juoksevat.
Mietinkin jo aikaisemmin, että mitä lapsen kehitykselle tekee jos kaikki normaali kovaääninen ja sottaava leikkiminen kielletään ja pakotetaan lapsi hiljaa sievästi huoneeseen leikkimään...selvästi minä ja veljeni on kasvatettu näin.
Oma äitini käyttäytyi pitkään samoin. Esikoispoika oli hänelle se oikea ja toinen tempperamenttisempi poika ei. Tytärtäni ihaili vain koska hän on tyttö.
Mainitsin aiheesta äidilleni muutaman kerran. Sitten vuosien kuluessa hän sanoi, että koska hoiti esikoista, tuntee hänet paremmin. Muita lapsiamme hän ei sitten olekaan koskaan hoitanut.
Nyt viime aikoina, hän on kovasti alkanut lirkutella keskimmäisestäkin. Sama se, onko tarkoitettua vai tahatonta. Nyt en ainakaan loukkaannu keskimmäisen puolesta, kun olen käymässä lapsuuden kodissani.