Te jotka olette saaneet perintöä, mitä teitte sillä
Kommentit (35)
Rivarin puolikkaaseen meni osa perinnöstä, loput sijoituksiin, jokunen tonni siis. Käyttötilille jätin myös kulutusta varten, jotta voi joskus ostaa juuri sitä mitä mieli tekee. En kuitenkaan törsäile impulssiostoihin.
Mies maksoi oman puolikkaansa kämpästä.
Olen absolutisti. Aloin ryyppäämään. Kun rahat loppu, niin muutuin absolutistiksi takaisin. Ei ongelmaa.
Ensimmäisellä perinnöllä rempattiin asunto uuteen kuosiin ja ostettiin uudet huonekalut.
Toisella maksettiin autolaina pois.
Olen perinyt metsää. Annan kasvaa. Metsähoidolliset työt suunnitelman mukaisesti, aina sieltä jotain tulee. Paljon mahdollistaa ekstraa perheen arkeen ja autan paljon opiskelevia lapsiani.
Alkuun piti tehdä isompi kauppa, että sain kaikki perintöverot maksettua. Metsä on mulle omaisuutta, joka siirtyy aikanaan lapsilleni. Sen on myös perinyt äitini ja sitä ennen ukkini.
Myimme veljeni kanssa äidin talon. Se oli liian isokin. Saimme siitä 420000 euroa eli 210000 kumpikin miinus kulut. Muu perintö , saimme rahaa. Minä olen säästellyt ja elänyt maltilla. Saimme myös rahaa. Veljeni tuhlasi 400 000 euroa 3 vuodessa. Perintö siis saatiin jo 10 vuotta sitten. Isämme antoi meille kesämökin. Veljeni ei sitä halunnut. Minä otin sen ja tein remontin siihen ja nyt sen arvo on aika hyvä. Ajattelin että veljen kanssa remontoimme sen mutta se ei halunnut laittaa remonttiin 40000 euroa vaikka sai perintöä 400 000 euroa. Veljeni on maailman surkein rahankäyttäjä. Sillä oli velkaa ja kaikkea mutta olisi sille pitänyt jäädä paljon rahaa. Luulen että veikkauksen peleihin se hävisi 100000 euroa ainakin. Sillä ollut aina peliongelma.
Jatkoin sijoittamista, en oikeastaan realisoinut mitään.
Jätin väliin ja se siirtyi lapsilleni. Suurin osa saa perintönsä siinä vaiheessa, että omat lapset tarvitsevat enemmän sitä rahaa kuin itse. Ne rakentavat omaa elämäänsä ja itsellä taas kulut ovat laskeneet, kun omat lapset muuttamassa tai muuttaneet jo pois kotoa. Joten perinnöt kuuluvat mielestäni lapsenlapsille, ei lapsille. Vain ahne viisikymppinen ottaa perinnön vastaan. Tällä myös säästää rahaakin, koska siitä samasta omaisuudesta ei makseta perintöveroja kahteen kertaan.
Minulta meni viisikymppisenä työ alta, joten todellakin tarvitsen mahdollisen tulevan perinnön itse. Osan voin antaa lapsille.
Ostin auton, sijoitusasunnon, vähän tuhlasin ja loput sijoitin osakkeisiin. Sain 130.000e
Hyviä, asiallisia kommentteja.
En omia mahdollisia
perintö/finanssiasioitani täällä halua jakaa.
Minulla on tietysti haaveena monia asioita.
Yksi näistä on jo teininä alkaneen
piilolinssien ja pokien 7/365 käytön
päättyminen likinäön korjauskirurgialla.
Olisi huikeaa tempaista juoksulenkille
räntäsohjoon haukanterävällä näöllä
arkiaamuna klo 05.30..
Perustettiin yritys mieheni kanssa. Nyt menee hyvin, se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä, asiallisia kommentteja.
En omia mahdollisia
perintö/finanssiasioitani täällä halua jakaa.
Minulla on tietysti haaveena monia asioita.
Yksi näistä on jo teininä alkaneen
piilolinssien ja pokien 7/365 käytön
päättyminen likinäön korjauskirurgialla.
Olisi huikeaa tempaista juoksulenkille
räntäsohjoon haukanterävällä näöllä
arkiaamuna klo 05.30..
Minä meinasin myös teettää tämän!
Vierailija kirjoitti:
Ostin asunnon.
Paljonko maksoit perintöveroa? Kysyn ihan mielenkiinnosta.
Maksoin normaaleja elinkustannuksia ja säästin sen jälkeen jääneet 200e matkakassaan.