Miltä kuulostaa?
Kommentit (5)
Tuon alkaa olla jo ihan hyvä aika verrata lasta ikätasoon ja erillaiset testit alkavat kertoa siitä mennäänkö normaalin vaihtelun puoitteissa vai onko jotain ongelmaa takana. Jos vain mahdollista niin tässä vaiheessa kannataa ottaa asiasta kiinni siksi että kouluun menoon on vielä riitäävän pitkä aika ja moni asia saadan pois päiväjärjesyksestä.
Jopa niin pieni asia kuin kirjaimen puuttuminen puheesta vaikeuttaa lapsen lukemaan oppimista usein huomattavasti. Eli vaikka kyse on pienestä ja " normaalistakin" asiasta se kuitenkin vaikeuttaa laspen kouluun lähtöä. Tätä taustaa ajatellen olen sitä mieltä että jos asia vaivaa sinua siinkin määrin että siitä tänne kirjoitat niin tutkituta asia.
Se ei ota jos ei annakkaan. Voi olla että kyse on viiveestä jonka lapsi ottaa kiinni kouluikään menneesä tai voi olla ettei mitään löydy. Kuitenkin lapsen etu on se ettö ongelmat tiedostetaan ajoissa ja niihin puututaan ajoissa.
Jokaisesta terveestä lapsesta löydetään " vikoja ja puutteita" . Vaikka meilläkin tyttö on erittäin hyvä koulussa realiaineissa kielissä ja matikassa voisin sanoa hänellä olevan puutteita morotisissa ja liikunnallisissa taidoissa.
Kaikkia ongelmia ei saa näkymään arjessa vaikka ne testissä näkyy. Tämä puoltaa mielestäni lapsen testaamista. Kun ongelma saadaan testissä näkymään tiedetään myös missä se tulee vastaan ja miten siinä voidaan auttaa.
Itse otin asian puheeksi 4-v neuvolassa ja nyt olemme juosseet tutkimuksissa yli vuoden (tyttö siis kohta 5½). Tyttö saa myös toiminta- ja kommunikaatioterapiaa.
Mitään varmaa diagnoosia ei olla vielä saatu. Tytöllä on kuitenkin paljon keskittymis- ja hahmottamisongelmia, kielellisiä ongelmia, hienomotorisia ja visiomotorisia ongelmia. Hän leikkii mielellään nuorempien kanssa. Puhetta tulee kyllä, mutta puhe on ikäisekseen yksinkertaista ja hän hokee paljon kuulemaansa, esim. tv:sta tai kavereilta kuultua.
Huolestuttavinta on se, ettei hän osaa ikinä selittää mitään, ei osaa nimetä tunteitaan eikä selittää miksi esim. riitelee veljensä kanssa tai mitä hoidossa on tapahtunut.
Vessa-asioissa on usein aika avuton myös, päivisin sujuu jo jonkin verran mutta pitää usein patistaa pissalle tai pissi tulee jo melkein housuihin. Yövahinkoja tapahtuu 3-4 kertaa viikossa!
Piirtämään hän on ruvennut vasta nyt ja vasta nyt osaa piirtää jonkinlaisen ihmishahmon. Kolmiota ei osaa piirtää vieläkään.
Vasta toimintaterapia on saanut aikaan sellaisia tuloksia että tyttö on vihdoin kiinnostunut esim. värittämisestä. Se onnistuu nyt erittäin hyvin. Mutta saksilla leikkaaminen ei onnistu yhtään eikä tyttö juuri suostu yrittämäänkään!
Itse epäilen tytölläni semanttis-pragmaattista dysfasiaa. Googletapa dysfasia ja katso sopiiko tyttöösi?
Meidän tytöllä myös paljon pakkoliikkeitä ja hyräilee ja jutustelee paljon itsekseen. Tytössä on paljon muutenkin autistisia piirteitä. Niitähän voi olla " tavallisellakin" lapsella, mutta tytölläni niitä on kyllä enemmän kuin useimmilla. Hän myös vetäytyy välillä maailmoihinsa eikä esim. ruokapöydässä aina osallistu keskusteluun.
pakkoliikkeet ovat lisääntyneet nyt 5-v syntymäpäivän jälkeen.
Meidän pojalla sitä epäillään, mutta voi toki olla muutakin, asiaa selvitetään. Poika täytää kohta kolme, päiväkodissa ongelmat ovat nousseet esiin. Hän ei ota kontaktia ikäisiinsä lapsiin, pienemmille kylläkin on hellä ja huomaavainen. Puheessa on paljon sitaatteja ja ulkoa opittuja runoja, lauluja ym., kommunikoikin niillä. Muita tyypillisiä oireita pojallamme ovat hyvä muisti, kiinnostus tiettyihin asioihin ja intensiivinen keskittyminen niihin, aistiyliherkkyys sekä voimakas reagoiminen rutiineista poikkeamiseen.
As-syndroomahan lasketaan autismin kirjoon kuuluvaksi, mutta on ns. hyvälaatuista autismia (esim. normaali äo). Sopivilla toimenpiteillä ja tuella voi saada paljon aikaan.
Olisi kiva saada palstalle enemmän asperger-keskustelua! Toisessa viestiketjussa siitä jo olikin jotakin.
Olen miettinyt että olisiko syyta huolestua, kun paivakodissa tulee tallaisia asioita esiin (tyttö 3,5v): Roolileikkeja vahan, lahinnä leikkii pienempiensa kanssa, ei ilmaise tarpeitaan sanallisesti, puhuu kylla mutta vahan sellaisia hokemia ja kysyttaessä ei juuri ala juttu luistamaan pidempaa keskustelua varten. Harvoin nimeaa piirtämansa, ei piirra lainkaan paajalkaista, piirtaa aina saman kuin kaverikin. Mitahan muuta on vielä tullut esiin, ei käy vessassa oma-aloitteisesti. Ja on myos kiinnitetty huomio, tadin mukaan pakkoliikkeeseen. En nyt tieda onko näistä sanottu sillä että olisi syytä huolestua, vai olenkohan turhaan takertunut näihin?