Joillakin se elämä on kuin leikkiä vaan

Jos jollain menee hyvin, ei se ole sinulta pois. Kukaan ei saa kaikkea haluamaansa, mutta kyse onkin siitä, mistä voi olla onnellinen.

Ja toisaalta on se niinkin, että oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä ihmiselle tapahtuu. Elämä on.

Kyllä niille kauniillekkin ihmisille sattuu ja tapahtuu.

Useimmilla se onnistuminen on kuitenkin työn tulos. Ei mikään noin vain onnistu.

On myös asennekysymys. Jonkun mielestä normaalit elämän karikot on esteitä. Toisen jatkaa niistä huolimatta ja onnistuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ikinä ole ottanut elämää liian vakavasti vaan koittanut nauttia päivä kerrallaan. Toki on myös asioita joita on tavoiteltu pitkäjänteisesti. 

Nyt on terve ja ihana perhe, tilava omakotitalo hyvällä alueella, kaksi autoa, kesämökki, kivoja ulkomaan matkoja ja ihania ystäviä kenen kanssa nautitaan elämästä. 

Siinä sivussa on opiskeltu yliopistotutkinto, reppureissattu ympäri Aasiaa, kokeiltu yrittäjyyttä, matkusteltu, rakastettu, koettu elämää, tehty nousujohteista uraa arvostetussa ammatissa jne. 

 Btw - yhtä hyvin voisin luetella yhtä pitkän listan asioita jotka ovat menneet pieleen tai vastoin omia toiveitani, mutta en sitä halua tehdä koska itse valitsen keskittyä 

No niinpä,mutta et sinäkään noita asioita olisi voinut toteuttaa jos olisit sillä tavalla sairas mikä estäisi. Ei kaikki pahuus aina ole asenteesta kiinni.

Mitä sinäkin kuvittelet tietäväsi minun terveydestäni tai elämässäni kohtaamistani haasteista? Kuten kirjoitin, voisin luetella vaikka kuinka pitkän listan tekosyitä sille miksi minun ei kannata edes yrittää, miten huonot kortit olen saanut jne jne.

Mutta itse valitsen olla tekemättä niin. Ja olen huomannut 50v elämäni aikana että oma asenne ON hyvin usein itseään toteuttava profetia. 

Ne ketkä vain valittavat miten vaikeaa juuri heillä on eivät ikinä saakaan mitään aikaan vaan vellovat vain siinä marttyyriudessaan ja valittavat.Tunnusomaista on se, että valittaja ei koskaan näe mitään parannettavaa itsessään tai asenteessaan, vaan kaikki negatiivinen on aina jonkun toisen syytä tai hänen huonoa onneaan

Samaan aikaan joku toinen saattaa kokea paljon kovempiakin takaiskuja, mutta tulee ongelmista pää pystyssä ulos ja pyrkii näkemään sen hopeareunuksen pilven reunalla vaikka joutuisi itse sen sinne keksimään. 

Oma isoäitini on ollut minulle malliesimerkki. Hän koki elämässään lähes kaikki kuviteltavat takaiskut, mutta silti hän oli vanhoilla päivilläänkin yksi iloisimmista ja positiivisimmista ihmisistä, ja lopulta elämä myös palkitsi hänet siitä ja hän sai viettää elämänsä viimeiset vuosikymmenet ihanan kumppanin kanssa. 

Mistäs sen tiedät, ap, kun et kerran oikeasti elä noiden ihmisten nahoissa? Usko pois, heilläkin on ongelmansa. 

Vierailija kirjoitti:

Useimmilla se onnistuminen on kuitenkin työn tulos. Ei mikään noin vain onnistu.

On myös asennekysymys. Jonkun mielestä normaalit elämän karikot on esteitä. Toisen jatkaa niistä huolimatta ja onnistuvat. 

Elämässä tuuri vaikuttaa kaikkeen, mutta tuurin merkitystä voi todella paljon pienentää omilla valinnoillaan,

ja huonon tuurin osuessa kohdalle voi itse valita jääkö lamaantuneena valittamaan huonoa tuuriaan vai pyyhkiikö pölyt vaatteista ja naurahtaa että kaikkea sitä voikin sattua ja yrittää uudelleen.

Eräs tuttavani on tälläinen valittaja. Hänen elämänsä ei todellakaan ole mennyt kuin Strömsössä, mutta hän itse näkee sen vain maailman epäoikeudenmukaisuutena että hänelle on annettu niin huonot kortit. Sen sijaan hän sivuuttaa täysin omien valintojensa merkityksen ja sen, ettei hän ole käsittääkseni oikein koskaan edes yrittänyt parantaa tilannettaan. On vain valittanut vuosikymmenestä toiseen miten huonot kortit juuri hänelle on annettu. 

Itse asiasssa nykyään välttelen hänen seuraansa koska hänestä on tullut katkera ja rasittava. 

Onnella on tosi iso osa tässä elämälotossa. Sitä on helppo olla tyytyväinen, kun se potkii.