Mikä on enää edes tärkeää tässä maailmassa, maassa ja ajassa? Merkityksellisyys alkaa täysin kadota.

Vierailija kirjoitti:

Miten sekulaarissa, ateistisessa maailmankuvassa - joka nyt vallitsee, voisikaan olla mitään merkityksellisyyttä? Jos kerran ihminen on vain eläin, kosminen onnettomuus joka on täällä täysin sattumalta, ilman mitään syytä tai merkitystä, eläen lyhyen elämän jonka jälkeen ei taas ole mitään. Mitä merkityksellisyyttä siinä voisi edes olla? Mikä se merkitys on?

Ei sillä mitään kosmista tai hengellistä universaalia suurta merkitystä olekaan. Elämällä siis, mutta jokainen voi tehdä omasta elämästään merkityksellisen niillä asioilla jotka itse kokee tärkeäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sekulaarissa, ateistisessa maailmankuvassa - joka nyt vallitsee, voisikaan olla mitään merkityksellisyyttä? Jos kerran ihminen on vain eläin, kosminen onnettomuus joka on täällä täysin sattumalta, ilman mitään syytä tai merkitystä, eläen lyhyen elämän jonka jälkeen ei taas ole mitään. Mitä merkityksellisyyttä siinä voisi edes olla? Mikä se merkitys on?

Ei sillä mitään kosmista tai hengellistä universaalia suurta merkitystä olekaan. Elämällä siis, mutta jokainen voi tehdä omasta elämästään merkityksellisen niillä asioilla jotka itse kokee tärkeäksi.

Meillä on jätelautan omaisesti enemmän rakennusainetta, mutta se ei takaa hyvää rakennusta.

Uskon että me olemme Jumalan luomia ja että me jokainen olemme siten tärkeitä ja merkityksellisiä saavutuksistamme riippumatta. Meidän tulee täyttää oma ihmisen kokoinen paikkamme ja suhtautua rakastavasti ja vastuullisesti muihin ihmisiin ja Jumalan luomaan maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koettaneet olla onnellisia ja nauttia matkasta? Kukaan ennen teitä ja teidän jälkeen ei saa yksinään paljoakaan aikaan.

Joku pyramidi on kokonaisen kansakunnan ponnistuksen tulos, sen aikaansaanut faarao on kasa tomua ja täysin käsittämätön elämänfilosofialtaan.

 

Minä vähän luulen, että pyramidia rakentaneet orjat olisivat olleet onnellisempia vapaina.

Jos menee hyvin, on terve, on työtä ja mieluisaa tekemistä, hyviä ihmissuhteita, saattaa elämä tuntua ihan mukavalta. Eikä edes välttämättä haittaa ajatus siitä että jos yhtäkkiä kuolisi onnettomuudessa.

Tuleeko silloin mieleen ajatella ihmistä jolla on joku sairaus mikä aiheuttaa suurta kärsimystä, tai lasta jota pahoinpidellään?

Jos millään ei ole merkitystä eikä tarkoitusta, miksei sitten eläisi täysin hedonistisesti?

Vierailija kirjoitti:

Samaa miettinyt, vastausta en löydä.

Kvg

Eläminen.

Minä en ajattele elämää ensisijaisesti merkityksen tai merkitysten tai merkityksellisyyden kautta vaan tarkoituksen. Elämän tarkoitus. Sen tarkoituksen kautta ne merkityksetkin syttyvät.

Tarkoitus on herätä tästä unesta.

Niin. Mikä on elämän tarkoitus? Miksi me synnyttiin tänne?

Minkä takia äärettömän (!) avaruuden keskellä on yksi pieni planeetta täynnä ihmeellistä elämää, toindn toistaan kauniimpia monimutkaisia eläimiä ja kasveja. Ja ihmisiä, puuhailemassa, näpertelemässä, leipomassa ja hassuttelemassa.

Kyllä sun pitää luoda se merkityksellisyys elämääsi ihan itse. Tokihan se on nykyään vaikeampaa kun on tämä yksilökeskeinen, suorastaan naurettavan narsistinen aikakausi. Keskity siihen mikä tekee sut tyytyväiseksi. Tyytyväisyys riittää, onnellisuutta jos alkaa tavoitella niin menee ojasta allikkoon. 

Toisille merkityksellisyyttä luo esim. muiden ihmsiten tai eläinten auttaminen, toisille jokin harrastus. Nämä molemmat vaativat myös jotain. Merkityksellisyyden tunteen eteen pitää myös nähdä vaivaa.