Mua harmittaa kun kaikilla on sukua joka auttaa

Miten niin on ? Ei ole ollut, ei minun vanhemmillakaan 

Sukua vähän joo,sit myös työtuttavat,naapurit auttaa tarvittaessa.

Ei muutu miksikään vaikka kuinka harmittelisit. Turha kuluttaa aikaa ja energiaa harmittelemiseen, sukua joko on tai ei. Toisilla on sukua ja silti ei kukaan auta ja välitä. 

Vierailija kirjoitti:

Miten niin on ? Ei ole ollut, ei minun vanhemmillakaan 

Sama homma täällä.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin on ? Ei ole ollut, ei minun vanhemmillakaan 

No siltä se vaikuttaa, että ainakin melkein kaikilla on.ap

No mihin sinä sitä apua tarvitsisit? Tylsien aloitusten keksimiseen vauva-palstalle?

Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta, miten muut pärjää eikä halua/jaksa autella muita. Näin se on eikä tarvi asialla itseään sen isommin kiusata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin on ? Ei ole ollut, ei minun vanhemmillakaan 

No siltä se vaikuttaa, että ainakin melkein kaikilla on.ap

Vaikuttaa siltä, että ainakin melkein kaikilla on. Mieti tuota. Ongelma on ihan sun korvien välissä, mutta pitäähän sitä jostakin valittaa. Vaikka tyhjästä.

Miten niin ei ole ollut? Kai sinulla äiti ja isä on ollut ja heillä sukulaisia? Mikä estää nyt ottamasta heihin yhteyttä ja alkaa rakentamaan suhteita. Koskaan e ole liian myöhäistä. 

Minulla on kyllä sukua, mutta kukaan ei auta. Sama lopputulos oli tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin on ? Ei ole ollut, ei minun vanhemmillakaan 

No siltä se vaikuttaa, että ainakin melkein kaikilla on.ap

Voin sanoa, että tunnen tasan yhden jota puoli sukua auttaa jatkuvasti ja mikään auttamisen määrä ei ees riitä. Itse sekä monet muut tutut taas joutuu pärjäämään ihan omillaan sillä mitä on, eikä todellakaan ole minkään näköistä sukulaista jeesamma yhtään missään asia.

Ja ei, en ole yhtään kateellinen, vaan pyrin tulemaan toimeen sillä mitä on. Toki en sitä sano, että oishan se kiva, että jos ihmiset osaisi nykypäivänä auttaa toinen toistaan. Mutta ei kukaan nykyään tunnu ajattelevan kuin omaa etuaan. Itse pyrin joskus auttamaan muita, mutta en saanut vastakaikua. Joten rupesin ajattelemaan, että miksi sitä itsekään, kun senkin harvoin itse kysyt jotain niin vastaus on tyyliä, että mitäs tulet kysymään. Sitten ihmetellään, että kun itse kysyvät jotain, niin et jeesaa. No minkäköhän takia? 🤦🏻

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole ollut? Kai sinulla äiti ja isä on ollut ja heillä sukulaisia? Mikä estää nyt ottamasta heihin yhteyttä ja alkaa rakentamaan suhteita. Koskaan e ole liian myöhäistä. 

Äiti on kuollut. Isä 90v elää. Häneen pidän yhteyttä. Siskot ei halua pitää yhteyttä. Tädit kuolleet ja isovanhemmat kuolleet.ap

Nassun nassun taas. Mikäpä sinua kroonisesti päävikaista valittajaa ei harmittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole ollut? Kai sinulla äiti ja isä on ollut ja heillä sukulaisia? Mikä estää nyt ottamasta heihin yhteyttä ja alkaa rakentamaan suhteita. Koskaan e ole liian myöhäistä. 

Äiti on kuollut. Isä 90v elää. Häneen pidän yhteyttä. Siskot ei halua pitää yhteyttä. Tädit kuolleet ja isovanhemmat kuolleet.ap

siskot? tarkoitatko omia siskojasi vai isäsi tai äitisi siskoja? heillä voi olla lapsia, jotka ehkä haluaisivat tutustua. Tutki sukuasi, on siellä muitakin sukulaisia kuin äitisi, isäsi ja siskot. Ei kai niiden sukulaisten tarvi olla vain lähisukua:  isäsi tai äitisi jälkeläisiä.?  Meillä isän puolen suku on hyvin pieni eikä juuri olla yhteyksissä. Ei ole mitään riitoja tai sellaisia, jotenkin isän puolen sukulaiset vain kaikki ovat itsekseen viihtyvää sakkia, tavataan sitten hautajaisissa aina ja jaetaan kuulumiset. Äidin puolen suku on sitten laaja ja siellä on kaikenlaisia pikkuserkkuja ja pikkuserkkupuolia, joiden kanssa olen myös yheyessä. Ei tavata päivittäin, eikä edes kuukausittain, mutta tiedetään toisistamme ja luetaan facebookista kuulumisia ja jos joku on tulossa toisen paikkakunnalle, niin pyydetään sitten vain yösijaa ja sehän annetaan tietenkin, kun sukulaisia ollaan. Ei se oikeastaan sen enempää vaadi.

sukututkimushan olisi ehkä tuossa mielessä hyvä harrastus, kun voisit vaikka sen nojalla ottaa johonkin yhteyttä tyyliin: "hei, aloitan sukututkimusharrastusta, vanhempani olivat se ja se, isovanhempani se ja se, onko mahdollista, että sinä olet tuon ja tuon henkilön jälkeläinen. minua kiinnostaa onko sinulla mitään muistikuvia, kuvia tai tietoja minun isovanhemmistani, olisi kiva kuulla". 

Ja tuota rataa. Sori jos tuputin jotain, ei ole tarkoitus vihajata ettet osaisi luoda sosiaalisia suhteita, vaan ihan vain miettiä, että jospa sinä olisit suvussasi se, joka alkaa olla aloitteellinen ja kerätä sukua yhteen? Sillä tavalla niitä sukulaisia löytää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole ollut? Kai sinulla äiti ja isä on ollut ja heillä sukulaisia? Mikä estää nyt ottamasta heihin yhteyttä ja alkaa rakentamaan suhteita. Koskaan e ole liian myöhäistä. 

Äiti on kuollut. Isä 90v elää. Häneen pidän yhteyttä. Siskot ei halua pitää yhteyttä. Tädit kuolleet ja isovanhemmat kuolleet.ap

siskot? tarkoitatko omia siskojasi vai isäsi tai äitisi siskoja? heillä voi olla lapsia, jotka ehkä haluaisivat tutustua. Tutki sukuasi, on siellä muitakin sukulaisia kuin äitisi, isäsi ja siskot. Ei kai niiden sukulaisten tarvi olla vain lähisukua:  isäsi tai äitisi jälkeläisiä.?  Meillä isän puolen suku on hyvin pieni eikä juuri olla yhteyksissä. Ei ole mitään riitoja tai sellaisia, jotenkin isän puolen sukulaiset vain kaikki ovat itsekseen viihtyvää sakkia, tavataa

Omia siskoja tarkoitin. En voi sille mitään jos he tai heidän lapsensa ei halua pitää yhteyttä. Yksi serkku minulla on jonka olen muutaman kerran tavannut.ap

Mulla on kyllä sukua, mutta auttajat on aina olleet suvun ulkopuolelta. 

Eräs ex- ystävä valitti samasta asiasta kuin ap.

Todellisuudessa hänellä on minua enemmän tukiverkkoja suvun ulkopuolelta.

Omat sukulaiseni ovat etäisiä ja asuvat kaukana joten ei heistä arjessa ole apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole ollut? Kai sinulla äiti ja isä on ollut ja heillä sukulaisia? Mikä estää nyt ottamasta heihin yhteyttä ja alkaa rakentamaan suhteita. Koskaan e ole liian myöhäistä. 

Äiti on kuollut. Isä 90v elää. Häneen pidän yhteyttä. Siskot ei halua pitää yhteyttä. Tädit kuolleet ja isovanhemmat kuolleet.ap

siskot? tarkoitatko omia siskojasi vai isäsi tai äitisi siskoja? heillä voi olla lapsia, jotka ehkä haluaisivat tutustua. Tutki sukuasi, on siellä muitakin sukulaisia kuin äitisi, isäsi ja siskot. Ei kai niiden sukulaisten tarvi olla vain lähisukua:  isäsi tai äitisi jälkeläisiä.?  Meillä isän puolen suku on hyvin pieni eikä juuri olla yhteyksissä. Ei ole mitään riitoja tai sellaisia, jotenkin isän puolen sukulaiset va

noniin, siinä on yksi. Pistä serkulle nyt joku kesäviesti menemään tyyliin, että säätä lämpimämmät terveiset täältä ja sitten parilla lauseella kuulumisiasi, mutta ei mitään valitusvirttä. 

Aloitus on kyllä niin vauvapalstaa kuin olla voi: harmittaa, kun muilla on, ei se, että itsellä ei ole.