Kysymys raskaana oleville (pahoinvoinnista kärsiville)

t. ap

Itte teen raskasta työtä, joskus myöhään kotona. Kuka tekis mulle ruuan?

Itteeni oksettaa jos ruokailu venyy edellisestä liikaa.. :D



Ookko sää joku jäänne muinaisilta ajoilta kun ruoka on sun heiniä? Jos ruuanlaitto aiheuttaa kuvotusta niin en ainakaan itse kehtaisi "vaatia" sua tekemään ruokaa!



Älä tee ruokaa, ainakaan hetkeen kun sulla pahin vaihe menossa. Asiasta tosin kannattaa kertoa miehelle, saattaa tulla vaan riitaa jos kotiin tullessa ei olekaan ruoka valmiina.

Mies syö töissä, syökööt matkalla? Ostakaa valmista, menkää välillä syömään toisen vanhemmille jos tekis teille safkaa? Tai tehkää yhdessä, iso satsi josta riittää useaksi päiväksi? Mies on kykenevä tekeen ruokaa ihen itsekin. Sukupuoleen jos katsotaan niin parhaimmat kokit on aina ollu miehiä..

Tai sitten väsäät jotain semmosta josta sua ei okseta! Salaatteja, rahkoja, leipäaineita, vaihtoehtoja kyllä löytyy.



Mutta parisuhteen pointti on että tehdään muutoksia jos vanhat tavat ei toimi, joskus tehään kompromisseja ja kokeillaan jotain uutta.

Kannattaa jutella?

Mullakin hajut tökki ja pahasti. Pakkohan se on ymmärtää. Lämmittäköön eineksiä, jos ei itte osaa kokata.



Mulla pahoinvointiin paras lääke oli, että söin koko ajan jotain (hajutota!).

En millään pystyisi itse kokkaamaan. Yrjö lentää jo jääkaapin avaamisesta.

Odotan, että mies tulee töistä ja hän tekee ruuat itselleen ja lapsille. Minä en edes useimpina päivinä saa syötyä mitään oikeaa ruokaa.



Käske ap miehes tehdä ite ruokansa! Sitten kun vauvasi syntyy, tulee vielä monta tilannetta, joissa miehen on pakko tarttua toimeen. Lapsi on teidän yhteinen, miehesi pitäisi auttaa sinua niin paljon kuin mahdollista jo nyt.

Meillä mies tulee töistä klo: 18, joten ruokaa on päivän mittaan valmistettava vaikka kuinka etoo. Meillä kolme alle kouluikäistä kotona, sekä kaksi joululaista jotka tulevat nälissään kotiin. Joten ei voi odotella miestä ruokaa laittelemaan...tosin ei ees osaisi. itte sain lääkäriltä pahoinvointi lääkkeet jo edellisessä raskaudessa joista on ollu nyttekin hiukkasen apua.

Silloin tällöin sitkeesti yritän, mutta yleensä herra saa juosta hätiin kun juoksen kesken jauhojen ruskistaminen vessaan ykälle. Meillä niin onnellisesti että mies yleensä aina ekana kotona ja mulla odottaa ruoka valmiina kun tulen kotiin, olin raskaana tai en. TOSIN meillä mies "oppi" kokkaamaan vasta kun eka lapsi oli syntynyt. Muistan ikuisesti sen kun sain spagettia ja jauhelihakastiketta kun tulin pualkualleena sairaalasta kotiin=) Sitä ennen ei kertaakaan laittanut ruokaa...

Yritä selittää ukolles kuin pahaa sulla tekee, ja pyydä että toisi vaikka ulkoolta tullessaan ruokaa teille jonkun aikaa, kyllä se kohta helpottaa!

Mua alkoi aina oksettaa sitä hirveämmin mitä kauemmin oli siitä kun olin syönyt, ja jokainen tietää miten kamalaa on kakoa oksennusta tyhjällä mahalla...



Minulla ruuanlaitto ei tehnyt tiukkaa ollenkaan, päinvastoin. Söin koko ruuanlaittoprosessin ajan niitä aineksia niin että pysyin hyvin kuosissa siihen asti kunnes ateria valmistui.

Oikeasti, kyllä miehen on tultava sen verran vastaan. Meillä mies tekee vieläkin pääsääntöisesti ruuan vaikka minulla viikkoja jo melkein 30.

Itse istuin suljettujen ovien takana ja pidättelin hengitystä mahdollisten hajujen takia :) Mies kokkaili liesituuletin täysillä. Samoin kahvia keitettiin liesituulettimen alla. Mä olin monta kuukautta syömättä. Elin vedellä, muutamilla hedelmillä ja tavallisella pringlesillä. Muu ei mennyt alas. Ja nämäkään ei läheskään aina. Mua oksetti jopa vastaleikatun ruohon haju.