Miten te maaseudulla asuvat, jotka ette omista autoa, suoritatte kauppaostoksenne?

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele maaseudulla asuvien ruokakauppakäyntien järjestämistä autottomana. Niiden järjestämiseen nykymaailmassa on jo monia keinoja. Etenkin, jos on aktiivi-ikäinen ja terve ihminen, niin Etelä-Suomessa ihmiset asuvat yleensä enintään pyöräilymatkan (10-12 km) päässä palveluista tai vähintäänkin lähimmän julkisen liikenteen reitiltä.

Ennemminkin ihmettelen sitä, miten he saavat järjestettyä (omakotitalo)elämässä tarvittavien muiden tärkeiden tavaroiden ja materiaalien kuljetuksen ilman omaa autoa. Vuokrakyydillä kenties?

Kotiintoimituksella.

Vierailija kirjoitti:

Hämmentää, että miten niitä ostoksia tehtiin ennen kuin autoja edes oli. Varmaan oltiin peduiineja, ja vaellettiin kaupasta kauppaan.

Ihmiset ostivat vähemmän juttuja ja paljon kerralla.

Tuokavalio oli lähinnä puuroja, leipää ja perunaa sekä läskiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentää, että miten niitä ostoksia tehtiin ennen kuin autoja edes oli. Varmaan oltiin peduiineja, ja vaellettiin kaupasta kauppaan.

Ihmiset ostivat vähemmän juttuja ja paljon kerralla.

Tuokavalio oli lähinnä puuroja, leipää ja perunaa sekä läskiä.

 

Ruokavalioon kuului myös lihaa, kalaa, marjoja, juureksia  ja maitoa sekä maitotuotteita, joita toi maitoauto meijeristä, jäätelöäkin. Totta kyllä, että mummolaan ostettiin kaupasta kerralla isompia eriä kahvia, sokeria, jauhoja, tupakkaa, valopetrolia ja muuta sellaista, jota ei voinut itse tuottaa. Oltiin omavaraisempia kuin nyt. Ostettiin isompia eriä kerralla, kun saatiin kuljetus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentää, että miten niitä ostoksia tehtiin ennen kuin autoja edes oli. Varmaan oltiin peduiineja, ja vaellettiin kaupasta kauppaan.

Kauppa-autoista ostettiin vielä 70-luvulla.

Täällä kulki kauppa-auto vielä 1990-luvulla.

Ei vaellettu kaupasta kauppaan vaan yhdestä kaupasta ostettiin kaikkea. Vain viinakauppaan piti mennä kauemmas.