En tuntenut hyvää ystävää enkä tiedä mitä tekisi, kun varmasti jo loukkasi.

Näin kadulla tänään ihan hyvän ystävän. En tuntenut häntä, koska hän on lähes tuplannut painonsa ja oli todella homssuinen ja meikitön. Aiemmin hän on ollut todella huoliteltu, viimeisen päälle pukeutunut ja sporttinen.

Hän tervehti minua iloisesti ja olisi selkeästi pysähtynyt jäädäkseen juttelemaan. En kertakaikkiaan tunnistanut häntä. Moikkasin, mutta äänestäni hän varmasti kuuli etten tunnistanut ja jatkoin matkaani. Hän näytti loukkaantuvan. Vasta muutaman minuutin kuluttua tajusi kuka hän on. Emme ole nähneet melkein vuoteen, viestitelty on kyllä. Tuntuu ihan älyttömän pahalta ajatus soittaa ja sanoa etten tunnistanut. Ihan turha selittää jotain höpöjä, että olin niin ajatuksissani. En voi olla niinkään etten olisi muka tajunnut kuka oli. Miten tässä nyt kannattaisi olla? Selkeästi jotain on tapahtunut, mutta ei ole kertonut. Ennen olimme toistemme parhaat kaverit, mutta perheiden myötä välit ovat vähitellen etääntyneet.