Lue keskustelun säännöt.
Pitkä liitto ja itsensä kadottaminen
10.06.2025 |
Onko yleistäkin, että havahtuu parinkymmenen yhdessäolovuoden jälkeen siihen, että puoliso ei tunne minua ollenkaan. Ja se joksi olen liiton ja lasten seurauksena ajautunut ei ole edes minä. En tunnista itseäni. Olen ajautunut rooliin, jossa kaikki muut ottavat minusta mitä tarvitsevat ja mulle itselleni ei jää mitään.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Eli henkilökohtainen kasvukriisi. Tutustu omaan itseesi äläkä syytä asiasta puolisoasi. Tässä vaiheessa moni syyttä ajautuu pettämään tai eroon. Pitkässä liitossakin molemmat ovat erillisiä yksilöitä, jotka kasvavat ihmisinä omaa reittiään eivätkä välttämättä samaan tahtiin. Tärkeintä olisi kasvaa samaan suuntaan, mutta ei yhteen tai erilleen.
Juuri noin. Moni oikeuttaa henkisen väkivaltansa apn kaltaisella vuodatuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jankuti jankuti montako avausta pitää tehdä samasta asiasta
Avaus on Porvoosta.
On oikeasti mies jonka liitot ja parisuhteet päättyvät kerta toisensa jälkeen hänen pettämisiinsä ja lennosta vaihtoihin. Perustelee apn avauksen tavoin tekojaan.
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Eli henkilökohtainen kasvukriisi. Tutustu omaan itseesi äläkä syytä asiasta puolisoasi. Tässä vaiheessa moni syyttä ajautuu pettämään tai eroon. Pitkässä liitossakin molemmat ovat erillisiä yksilöitä, jotka kasvavat ihmisinä omaa reittiään eivätkä välttämättä samaan tahtiin. Tärkeintä olisi kasvaa samaan suuntaan, mutta ei yhteen tai erilleen.
Kiitos tekoäly.
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Perinteisesti ihmiset syyttävät toisia. Minua ei tuettu, minun ei annettu ja niin edelleen.
Kukaan ei ole teille mitään velkaa. Itse kinusitte lapsia. Itse halusitte keskiluokkaisen elämän. Ei se ole sen miehen vika jonka otitte tätä sirkusta maksamaan.
Sanokaa mitä haluatte ja tehkää se. Älkää itkekö ja odottako muita tekemään se puolestanne. Ei mies ja lapset mitään estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti ihmiset syyttävät toisia. Minua ei tuettu, minun ei annettu ja niin edelleen.
Kukaan ei ole teille mitään velkaa. Itse kinusitte lapsia. Itse halusitte keskiluokkaisen elämän. Ei se ole sen miehen vika jonka otitte tätä sirkusta maksamaan.
Sanokaa mitä haluatte ja tehkää se. Älkää itkekö ja odottako muita tekemään se puolestanne. Ei mies ja lapset mitään estä.
Normijuttu tietylle ihmistyypille olla kommunkoimatta rehellisesti ja avoimesti tunteistaan ja tarpeistaan puolisolleen.
Ja sitten kuitenkin syyttää tätä ja projisoida oma paha olonsa häneen koska ei ollut ajatustenlukija. Pettämistä usein perustellaan noin.
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Tää olisi mun painajainen. Haluan nauttia elämästä. Tanssia, laulaa, nauraa, matkustaa, tavoitella unelmia, rakastaa, tuntea olevani elossa. En istua sohvalla kuulokkeet korvilla ja katsoa toisen höröttävän videoille, vaikka vaihtoehtona olisi olla läsnä kun olen siinä vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Tää olisi mun painajainen. Haluan nauttia elämästä. Tanssia, laulaa, nauraa, matkustaa, tavoitella unelmia, rakastaa, tuntea olevani elossa. En istua sohvalla kuulokkeet korvilla ja katsoa toisen höröttävän videoille, vaikka vaihtoehtona olisi olla läsnä kun olen siinä vieressä.
Outoa ettet tunne olevasi elossa. Taitaa olla tunne-elämän häiröitä siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti ihmiset syyttävät toisia. Minua ei tuettu, minun ei annettu ja niin edelleen.
Kukaan ei ole teille mitään velkaa. Itse kinusitte lapsia. Itse halusitte keskiluokkaisen elämän. Ei se ole sen miehen vika jonka otitte tätä sirkusta maksamaan.
Sanokaa mitä haluatte ja tehkää se. Älkää itkekö ja odottako muita tekemään se puolestanne. Ei mies ja lapset mitään estä.Normijuttu tietylle ihmistyypille olla kommunkoimatta rehellisesti ja avoimesti tunteistaan ja tarpeistaan puolisolleen.
Ja sitten kuitenkin syyttää tätä ja projisoida oma paha olonsa häneen koska ei ollut ajatustenlukija. Pettämistä usein perustellaan noin.
No itse olen yrittänyt keskustella ja kommunikoida avoimesti, mutta jos toinen kokee että näin on hyvä, niin vaikea tässä muutakaan on tehdä. Jännä ajatus, että tästä seuraa automaattisesti pettämistä. Itselläni se vaihtoehto ei käynyt edes mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan mee ny eroamaan. Ei se siitä parane. Seksiä saat nykyseltä helpommin kuin randomeilta tulevaisuudessa.
Kyllä paranee. Tää on niiden pelokkaiden puolisoiden vastaus, jotka pelkää muutoksia ja haluaa tasaisen huonon liiton mieluummin kuin ottaa riskin onnellisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti ihmiset syyttävät toisia. Minua ei tuettu, minun ei annettu ja niin edelleen.
Kukaan ei ole teille mitään velkaa. Itse kinusitte lapsia. Itse halusitte keskiluokkaisen elämän. Ei se ole sen miehen vika jonka otitte tätä sirkusta maksamaan.
Sanokaa mitä haluatte ja tehkää se. Älkää itkekö ja odottako muita tekemään se puolestanne. Ei mies ja lapset mitään estä.Normijuttu tietylle ihmistyypille olla kommunkoimatta rehellisesti ja avoimesti tunteistaan ja tarpeistaan puolisolleen.
Ja sitten kuitenkin syyttää tätä ja projisoida oma paha olonsa häneen koska ei ollut ajatustenlukija. Pettämistä usein perustellaan noin.
No itse olen yrittänyt keskustella ja kommunikoida avoimesti, mutta jos toinen kokee että näin on hyvä, niin vaikea t
Oletko keskustellut ja kommunikoinut avoimesti suhteen alusta lähtien koko ajan? Ilman piilottelua. Oletko ollut rehellinen?
Oletko piilotellut itseäsi? Jos oletniin olet sysipaska puoliso, ihminen ja vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan mee ny eroamaan. Ei se siitä parane. Seksiä saat nykyseltä helpommin kuin randomeilta tulevaisuudessa.
Kyllä paranee. Tää on niiden pelokkaiden puolisoiden vastaus, jotka pelkää muutoksia ja haluaa tasaisen huonon liiton mieluummin kuin ottaa riskin onnellisuuteen.
Onnellisuus ei aidosti synny rikkomalla vaan rakentamalla. On monia jotka ovat huumaan riippuvaisia mutta onnea ja perille pääsyä eivät koskaan saavuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Tää olisi mun painajainen. Haluan nauttia elämästä. Tanssia, laulaa, nauraa, matkustaa, tavoitella unelmia, rakastaa, tuntea olevani elossa. En istua sohvalla kuulokkeet korvilla ja katsoa toisen höröttävän videoille, vaikka vaihtoehtona olisi olla läsnä kun olen siinä vieressä.
No mikset sitten mene tanssimaan, laulamaan ja matkustelemaan? Kyllä minäkin tykkään matkustella, mutta kun en pysty kustantamaan koko perhettä joka vuosi etelään kuukaudeksi, menen sitten lapsen kanssa kaksistaan pari kolme kertaa lyhyempiä reissuja. Mies jää kotiin rassaamaan mopoaan, kun häntä ei matkustelu edes kiinnosta. Hän myös tykkää käydä lavoilla tansseissa, menköön. Pointti onkin se, että tekee arjessaan sitä, mikä tuntuu hyvältä. Joskus se asia muuttuu aikojen saatossa, ja sitten pitää vain kokeilla, mikä uusi juttu tuottaisi hyvän olon. Matkusteluakaan harva meistä voi toteuttaa ihan noin vain aina ja ikuisesti, välillä täytyy käydä töissäkin ja tienata niitä matkustelurahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Tää olisi mun painajainen. Haluan nauttia elämästä. Tanssia, laulaa, nauraa, matkustaa, tavoitella unelmia, rakastaa, tuntea olevani elossa. En istua sohvalla kuulokkeet korvilla ja katsoa toisen höröttävän videoille, vaikka vaihtoehtona olisi olla läsnä kun olen siinä vieressä.
Ja jonkun toisen unelma, et ymmärtänyt tuon vastaajan asian ydintä. Siis sitä, että keski-iän kriisi ratkeaa tekemällä asioita, jotka itselle ovat tärkeitä, usein puoliso rinnalla, tukemassa, jos ei täysin mukana. Ero ei omaa ikäkriisiä ratkaise.
Jotenkin on kuvaavaa, että AP kuvailee muuttuneensa sellaiseksi, kun mies halusi. No ei tasan tarkkaan, tuo on vain oma kuvitelma, usein sekin on kuvitelma, mitä kuvittelee puolison haluavan, etenkin naiset ovat taitavia kuvittelemaan, mitä toisen päässä liikkuu. Se vaan on monesti kuvitelmaa. Ja pitäisikö miehen sitten vastata, jos nainen kyselee, mitä tuumaa elämästä, että no joo, oishan tässä parannettavaa, sä voisit olla vähemmän neuroottinen, kauniimpi ja kiltimpi (etenkin mulle) seikkailunhaluisempi (etenkin ja nimenomaan aviovuoteessa) ja ihailla mua enemmän. Kyllä se on aika huomioon ottava ja rakastavaa, jos haluaa nähdä teidän elämänne hyvänä just nyt, pienistä puutteista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan mee ny eroamaan. Ei se siitä parane. Seksiä saat nykyseltä helpommin kuin randomeilta tulevaisuudessa.
Kyllä paranee. Tää on niiden pelokkaiden puolisoiden vastaus, jotka pelkää muutoksia ja haluaa tasaisen huonon liiton mieluummin kuin ottaa riskin onnellisuuteen.
Onnellisuus ei aidosti synny rikkomalla vaan rakentamalla. On monia jotka ovat huumaan riippuvaisia mutta onnea ja perille pääsyä eivät koskaan saavuta.
Ei tainnut ap tätä tarkoittaa. Suomalaisille tuntuu olevan elämänilo vieras käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Tää olisi mun painajainen. Haluan nauttia elämästä. Tanssia, laulaa, nauraa, matkustaa, tavoitella unelmia, rakastaa, tuntea olevani elossa. En istua sohvalla kuulokkeet korvilla ja katsoa toisen höröttävän videoille, vaikka vaihtoehtona olisi olla läsnä kun olen siinä vieressä.
Ja jonkun toisen unelma, et ymmärtänyt tuon vastaajan asian ydintä. Siis sitä, että keski-iän kriisi ratkeaa tekemällä asioita,
Hyviä ja osuvia havaintoja teet!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-iän kriisi. Puolisoni ratkaisi sen viisikymppisenä ostamalla mopon, minä ottamalla koiran. Puoliso höröttää Youtube-videoille, minä istun läpät korvilla kuunnellen äänikirjoja. Pomolle ilmoitin, että en tee enää yhtään ainoaa ylityötuntia, vaikka koko muu henkilöstö hukkuisi noroon. Puoliso vaihtoi työpaikkaa.
Kyllä se uusi minä sieltä pikku hiljaa kuoriutuu esiin.
Tää olisi mun painajainen. Haluan nauttia elämästä. Tanssia, laulaa, nauraa, matkustaa, tavoitella unelmia, rakastaa, tuntea olevani elossa. En istua sohvalla kuulokkeet korvilla ja katsoa toisen höröttävän videoille, vaikka vaihtoehtona olisi olla läsnä kun olen siinä vieressä.
No mikset sitten mene tanssimaan, laulamaan ja matkustelemaan? Kyllä minäkin tykkään matkustella, mutta kun en pysty kustantamaan ko
Ai kamala. Onko parisuhteissa oikeasti tuollaista? Pelkäättekö olla yksin vai miksi pidätte yllä tuollaista näennäistä suhdetta, jossa jokainen tekee eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan mee ny eroamaan. Ei se siitä parane. Seksiä saat nykyseltä helpommin kuin randomeilta tulevaisuudessa.
Kyllä paranee. Tää on niiden pelokkaiden puolisoiden vastaus, jotka pelkää muutoksia ja haluaa tasaisen huonon liiton mieluummin kuin ottaa riskin onnellisuuteen.
Onnellisuus ei aidosti synny rikkomalla vaan rakentamalla. On monia jotka ovat huumaan riippuvaisia mutta onnea ja perille pääsyä eivät koskaan saavuta.
Ei tainnut ap tätä tarkoittaa. Suomalaisille tuntuu olevan elämänilo vieras käsite.
Ei ole. Normaaleille valheellisuus on vierasta eikä sitä pidä hyväksyttävänä.
Olemattomalla itsetunnolla ja itsetuntemuksella olevien ei pitäisi koskaan perheitä perustella. Ap on malliesimerkki tästä.
En löytänyt itseäni aiemmin, enkä ole löytänyt vueläkään 20 vuoden liiton aikana. En tiedä edes mistä aloittaisin etsimään. En tunne itseäni, tai en tiedä mistä tykkään.