En kestä enää mun ystävää, josta on tullut aivan hirveä vaihdevuosimonsteri. Itsensä mukaan hänellä ei ole MITÄÄN oireita.

Ennen iloinen ja sosiaalinen ystäväni on aivan hirveä nykyisin. En oikein uskalla enää sanoa hänelle mitään, kun hän on suoraan sanottuna niin pelottava. Erittäin negatiivinen ja täysin flegmaattinen. 

Olen hänelle hienovaraisesti kehunut omia olojani aloitettuani hormonikorvaushoidon. Mutta ystäväni kertoo, että hänellä ei ole mitään oireita. Mitä nyt koko ajan jotain kremppaa kehossa ja tuo helvetillinen negatiivisuus, ivallisuus ja mitä kaikkea. 

Mitä voisin tehdä? En kestä enää häntä. Hän imee minusta kaiken positiivisuuden. Olen aivan loppu aina, kun näen hänet. Viime aikoina todella harvoin, mutta sekin tuntuu olevan liikaa. Onko vinkkejä, mutta kuin kadota paikalta?