Oliko sinun ala-asteen opettaja tiukka tosikko vai hauska hassuttelija? 😀😀😀😀

oli tiukkis ja sitten kivempi, mutta kyllä sai vain haaveilla iloisesta aasialaisesta.

Eka ope oli aika neutraali mutta valitettavasti kateellinen kauneudestani. Toinen ope mukava ja fiksu.

Mulla oli kolme opettajaa ja kaikki kuivia ikäihmisiä. 

Mulla ei 80-luvulla ainakaan ollut vain yhtä opettajaa vaan useita opettajia eri aineissa. Jotkut oli rennompia, toiset tiukempia, eräs vanha mummo jopa muisteli kaiholla aikoja kun sai vielä lyödä oppilaita karttakepillä sormille...

En voi sille mitään mutta nämä kiinalaiset näyttävät hyönteisiltä 

Silloin oli kansakoulu, ja alaluokkieni opettajaksi osui henkilö, jonka kovuus ja ilkeys jäi monelle mieleen. Kun sittemmin näin hänet vuodeosastolla sängynpohjalla makaamassa, en tuntenut empatiaa. Ehkä ajattelin, että paha, jota hän pieniä lapsia kohtaan oli työkseen harjoittanut, oli saanut palkkansa. 

Kaikki ne oli paskoja. Yhtään hyvää tai edes kivaa opettajaa en muista.

Vierailija kirjoitti:

Silloin oli kansakoulu, ja alaluokkieni opettajaksi osui henkilö, jonka kovuus ja ilkeys jäi monelle mieleen. Kun sittemmin näin hänet vuodeosastolla sängynpohjalla makaamassa, en tuntenut empatiaa. Ehkä ajattelin, että paha, jota hän pieniä lapsia kohtaan oli työkseen harjoittanut, oli saanut palkkansa. 

Paha ja ilkeä ja kova? Kuulostaa kauhealta. Mitä hän sitten teki tai sanoi?

Opettajat ovat erittäin merkityksellisiä toisia. Yleensä ihmiset muistavat opettajiaan vuosikymmentenkin kuluttua hyvinkin tarkkaan.

Anneli Aaltosen kanssa ei pelleilty, 1.lk vuonna 1963.

Ensimmäinen opettajani oli vanha ja tiukkaa kuria pitävä rouva. Tykkäsin hänestä. Oli oikeasti mukava, vaikka vitsailu ei kuulunut sanavarastoon.

Tiukka hassuttelija. Rautainen opettaja, mutta pilke silmäkulmassa. 

Nykyään opettajilta taitaa olla vitsit vähissä. Koulu on pilalla, ja opettajan työstä on tehty helvettiä. Ei siinä taida pahemmin naurattaa.

Ysärillä tiukkoja tosikkoja. En muista että opettaja olisi hymyillyt kertaakaan tai nauranut. Toinen oli tiukka mutta samalla hassuttelija eli 50/50.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään opettajilta taitaa olla vitsit vähissä. Koulu on pilalla, ja opettajan työstä on tehty helvettiä. Ei siinä taida pahemmin naurattaa.

Varsinkin yläasteella naisopettajia mm huori   tellaan joten ei todellakaan opettamisesta tulee mitään plus aikaa menee kun paimentaa ne luokan häirintyneet edes jotenkuten 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin oli kansakoulu, ja alaluokkieni opettajaksi osui henkilö, jonka kovuus ja ilkeys jäi monelle mieleen. Kun sittemmin näin hänet vuodeosastolla sängynpohjalla makaamassa, en tuntenut empatiaa. Ehkä ajattelin, että paha, jota hän pieniä lapsia kohtaan oli työkseen harjoittanut, oli saanut palkkansa. 

Paha ja ilkeä ja kova? Kuulostaa kauhealta. Mitä hän sitten teki tai sanoi?

Pelko oli varmaan päällimmäinen tunne, muuten sitä, mitä teki tai sanoi, ei tarvitse tähän julkistaa. Jos laittaisin nimen,  varmaan olisi niitä, jotka tuon kotkan tunnistaisivat ja muistaisivat. Vaikka tämä oli kuusikymmentäluvulla. Lapsen mieleen jää niin yllättäviä asioita, ettei aikuiset aina tule edes ajatelleeksi. 

Ensimmäisellä luokalla mulla oli hyvä opettaja. Kolmannella tuli taas aivan kokematon ja sinisilmäinen huntti, joka sai kaadettua koko innostukseni kouluun ja varsinkin matikkaan, jota olin rakastanut. Opettajalla on iso merkitys siihen, kuinka lapsi itseään katsoo. Opettaja saattaa tuhota kaiken motivaation. 

Onnekseni löysin motivaation täysin uudestaan vanhempana ja nyt en ole muuta tehnyt kuin opiskellut viimeisen reilu 10 vuoden aikana. Terveiset vaan Mikkeliin ja Urpolan kouluun. Meidän opettajan puoliso oli myös samassa koulussa opettajana. Opetti myös meille yhden vuoden musiikkia ja hyvä, etten sinä vuonna alkanut vihaamaan myös sitä. Taitamattomia olivat molemmat. Toki vastavalmistuneita, joten uskon heidän toivottavasti kehittyneen. 

Minulla 70 luvun alussa ala-asteen yläluokan opettajana iäkäs sotaveteraani. Kyllä pysyi kuri luokassa. 

Opetti 4ää luokkaa (3-6) yksin vailla mitään ongelmia.

Kaikki oppivat ja järjestys oli hyvä.

Semmoisia opettajia ei enää ole. Harmi.

Kun puhui sotakokemuksistaan niin tytöt saivat mennä hakemaan luonnosta jotain opetusmateriaalia sillä aikaa. Oli siis lisäksi herrasmies. Ei ollut jutut nuorten neitien korville sopivaa hänen mielestään.

60 luvulla opettajat olivat kaikkea muuta kun hassuttelijoita . Silti hyvät muistot kaikista kolmesta kansakoulun opettajasta. Persoonia olivat, mutta ei hassuteltu koilussa.

Taisi olla tiukka. Mutta puhuvainen ja kertoi silti tarinoita lapsille.