Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjaosta kysymys
29.05.2025 |
Jos on leski jolla asumisoikeus ja kolme lasta ja asunnon arvo arvotetaan vaikkapa 150000 euroksi ja muut rahat ja omaisuudet päälle ja sen mukaan lasketaan tasinko leskelle ja perinnön määrä lapsille. Myydessä sitten asunnon siitä saadaankin vain 120000 euroa. Joutuuko leski antamaan ylimääräistä lapsille koska saanut tasinkoa enemmän kun arvio suurempi? Muut rahat on jo jaettu kaikkien kesken. Miten menee?
Kommentit (13)
Ei niitä enää muuteta. Aina on mahdollista, että hinnat romahtaa. Arvo on kuitenkin sillä hetkellä arvioitu ja se on ollut oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuolla perusteella voi vielä tietää.
Onko siis se asunto jätetty jakamatta (eli omistaako sen edelleen kuolinpesä) vai jaettu niin että perilliset ja leski omistavat sen yhdessä jollain prosenttiosuuksilla? Ensimmäisessä tapauksessa tasausvelvollisuus voi syntyä - riippuu siitä, miten asiasta on jakokirjassa ainakaan sovittu. Jälkimmöisessä tapausessa ei - koska omaisuus on jaettu sen arvoisena kuin se on ollut ja ja jos sen arvo sitten muuttuu, se on (jokaisen) omistajan oma yksityinen etu tai haitta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuolla perusteella voi vielä tietää.
Onko siis se asunto jätetty jakamatta (eli omistaako sen edelleen kuolinpesä) vai jaettu niin että perilliset ja leski omistavat sen yhdessä jollain prosenttiosuuksilla? Ensimmäisessä tapauksessa tasausvelvollisuus voi syntyä - riippuu siitä, miten asiasta on jakokirjassa ainakaan sovittu. Jälkimmöisessä tapausessa ei - koska omaisuus on jaettu sen arvoisena kuin se on ollut ja ja jos sen arvo sitten muuttuu, se on (jokaisen) omistajan oma yksityinen etu tai haitta.
Mikä ero tossa on omistaako kp vai leski ja perilliset prosenttiosuuksilla? Samat omistajat. En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuolla perusteella voi vielä tietää.
Onko siis se asunto jätetty jakamatta (eli omistaako sen edelleen kuolinpesä) vai jaettu niin että perilliset ja leski omistavat sen yhdessä jollain prosenttiosuuksilla? Ensimmäisessä tapauksessa tasausvelvollisuus voi syntyä - riippuu siitä, miten asiasta on jakokirjassa ainakaan sovittu. Jälkimmöisessä tapausessa ei - koska omaisuus on jaettu sen arvoisena kuin se on ollut ja ja jos sen arvo sitten muuttuu, se on (jokaisen) omistajan oma yksityinen etu tai haitta.
Mikä ero tossa on omistaako kp vai leski ja perilliset prosenttiosuuksilla? Samat omistajat. En ymmärrä.
No kun ne ei juridisesti ole samat, vaikka kyseessä onkin samat ihmiset. Kuolinpesä on yksi kokonaisuus, joka tekee aina yhteisiä päätöksiä ja sopimuksia ja jolla on yksi yhteinen omaisuus joka lopulta jaetaan vain yhden kerran, vaikka jako voi tapahtua osa kerrallaan. Toisin sanoen, nyt tapahtuva jako on vielä samaa sen aikanaan aloitetun jaon kanssa, jolloin rahat on jaettu - ja lopullisesti jaon päättyessä kaiken pitäisi olla jaettu kaikille yhteensä laissa tai testamentissa määriteltyjen prosenttiosuuksien mukaan. Jos siis esim 10 vuotta sitten yksi perillisistä on jaossa saanut puolen miljoonan arvoiset timantit, toinen puolenmiljoonan mökkitontin ja kolmas on jäänyt odottamaan osuuttaan kunnes leski kuolee, sen kolmannen pitäisi nyt olla oikeutettu noin puoleen miljoonaan muita enemmän kotikartanon myynnistä. Tässä ymmärrettävästi voi syntyä ongelmia jos kartanon myyntihinta onkin vain 300 000€, mutta laillisesti tilanne voi siis syntyä.
Muttta jos omaisuus on jaettu niin, että perilliset ovat saaneet x, y ja z euroa rahaa tai rahanarvoista tavaraa ja kukin 30% kotikartanosta, niin ne ovat kaikki nyt oikeutettuja siihen 30% nettomyyntihinnasta riippumatta siitä, että oliko ne x, y ja z aikanaan saman suuruisia vai erisuuruisia summia.
Leski olkoot tyytyväinen. Ja perinnöissä jokainen ja itse kukukin jää aina vähemmälle kuin " nuo toiset ".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ositus ilmeisesti tehty sopimusosituksena. Siihen sisältyy klausuuli "tätä ositusta emme tule millään perusteella moittimaan". Tai ainakin, jos asianajaja tehnyt sen.
No, joka tapauksessa ositus on tehty. Se tehdään yhdessä sovituilla arvoilla. Aina on mahdollisuus, että esim. asunnon arvo muuttuu ja näin takuulla tapahtuu, jos pesässä on osakkeita. Ei niiden arvon nousua tai laskua enää jälkikäteen muutella.
Ne arvot pätee, mitä osituslaskelmassa kirjattu, nimet vedetty alle ja näin sovittu.
asianajaja
Eiköhän se siitä selviä, miten menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ositus ilmeisesti tehty sopimusosituksena. Siihen sisältyy klausuuli "tätä ositusta emme tule millään perusteella moittimaan". Tai ainakin, jos asianajaja tehnyt sen.
No, joka tapauksessa ositus on tehty. Se tehdään yhdessä sovituilla arvoilla. Aina on mahdollisuus, että esim. asunnon arvo muuttuu ja näin takuulla tapahtuu, jos pesässä on osakkeita. Ei niiden arvon nousua tai laskua enää jälkikäteen muutella.
Ne arvot pätee, mitä osituslaskelmassa kirjattu, nimet vedetty alle ja näin sovittu.
asianajaja
Niinjoo, JOS ositus on tehty. Mutta monethan ei tee, vaan pesä tai ainakin osa pesästä jää jakamatta. Ja siis myös osittamatta. Ja SILLOIN sen arvo kyllä muuttuu.
Tilanne tiivistettynä:
Leski ei omista asuntoa, mutta hänellä on asumisoikeus siihen.
Asunnon arvo arvioitiin perinnönjaossa 150 000 €.
Myöhemmin asunto myytiin vain 120 000 €:lla.
Muut varat on jo jaettu kaikkien kesken arvioitujen arvojen perusteella.
Avioehtoa ei ole, joten leski on oikeutettu mahdolliseen tasinkoon.
1. Perintöverotus ja jako perustuvat arvioituun arvoon (hetki kuoleman jälkeen)
Kun perintö jaetaan, omaisuus arvioidaan käypään arvoon. Tässä tapauksessa asunto arvioitiin 150 000 € arvoiseksi.
Tämä arvo määrää sekä mahdollisen tasinkotarpeen (jos kuolleen puolison omaisuus oli suurempi) että lasten perintöosuuden.
2. Leski ei joudu jälkikäteen korjaamaan jakoa toteutuneen myyntihinnan mukaan
Jos asunnon myyntihinta osoittautuu pienemmäksi kuin arvioitu, leski ei joudu maksamaan "takaisin" osaa tasinkona saamaansa tai hyvittämään lapsille mitään. Sama pätee myös lapsille: jos omaisuutta olisi saatu arvioitua enemmän, eivät hekään joudu maksamaan leskelle lisää.
Jako perustuu arviohetken tilanteeseen, eikä sitä jälkikäteen korjata myyntihintojen mukaan, ellei kyseessä ole ilmeinen virhearvio tai vilppi (esimerkiksi yliarvioitu tahallisesti).
Leski ei joudu maksamaan lapsille takaisin mitään, vaikka asunto myytiin vähemmällä kuin se arvioitiin perinnönjaossa.
Arviohetki määrää tasinko- ja perintölaskelman, ei myyntihetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunnon arvo on se joka siitä myydessä maksetaan. Jos joku maksaa siitä 120000 euroa niin ei se ole 150000 arvoinen. Voi tietty odottaa 10 vuotta ja myydä sitä sitten 150000 eurolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuolla perusteella voi vielä tietää.
Onko siis se asunto jätetty jakamatta (eli omistaako sen edelleen kuolinpesä) vai jaettu niin että perilliset ja leski omistavat sen yhdessä jollain prosenttiosuuksilla? Ensimmäisessä tapauksessa tasausvelvollisuus voi syntyä - riippuu siitä, miten asiasta on jakokirjassa ainakaan sovittu. Jälkimmöisessä tapausessa ei - koska omaisuus on jaettu sen arvoisena kuin se on ollut ja ja jos sen arvo sitten muuttuu, se on (jokaisen) omistajan oma yksityinen etu tai haitta.
Mikä ero tossa on omistaako kp vai leski ja perilliset prosenttiosuuksilla? Samat omistajat. En ymmärrä.
Olet taas kysynyt asiaa vauva.fistä etkä laki24.fistä, josta saisit oikean vastauksen puhelumaksun hinnalla. Vaikkei leski omistaisi höykäsen pölähtävää eikä perisi mitään, hänellä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen asuntoon edellyttäen, ettei siitä osa kuulunut vainajan edellisen puolison kuolinpesään, jolloin se on edelleen puoliksi tuon kuolinpesän omaisuutta eikä lesken hallintaoikeus tällöin siirry toiseen sukuhaaraan eli uudelle puolisolle.
Lukaisee perintökaaren finlex.fistä ja viisastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki arvot määritellään kuolinpäivän mukaan. Mikään ei niitä enää muuta.
Avioehtoa ei oo. Ap